Kyllä vaan, nyt sen on sitten kokeneet tämänkin huushollin koirat ensimmäistä kertaa. Tai yksi koki ja muut saivat toimia enemmänkin sivustakärsijöinä. Eikä taida mun koirat olla ainoita tälle keväälle. :(

Kennelyskä lienee tuttu "peikko" jos nyt ei ihan kaikille koiraihmisille, niin ainakin useimmille niistä, jotka koiriensa kanssa käyvät erilaisissa koiratapahtumissa tai vaikka koirapuistoissa. Kennelyskä on yleisnimitys koirien tarttuvalle hengitystieinfektiolle, jolla voi olla useita eri aiheuttajia: viruksia ja bakteereja, jotka voivat iskeä yhdessä tai erikseen. Olemassa olevat kennelyskärokotteet antavat suojan vain osalle taudinaiheuttajista, joten koira voi hyvinkin sairastua kennelyskään rokottamisesta huolimatta. Usein taudinkuva voi kuitenkin rokotetulla koiralla olla lievempi kuin rokottamattomalla lajitoverillaan. Omat koirat on viimeksi saaneet kennelyskätehosteet nelosrokotteen mukana viime vuoden toukokuussa.

Kennelyskä leviää pääsääntöisesti pisaratartuntana tai suorassa kontaktissa koirasta toiseen, mutta myös tartunta esim. esineiden (juomakuppi yms.) kautta on mahdollinen. Ja luonnollisesti suurin tartuntapaine kohdistuu sellaisiin paikkohin, joissa kulkee paljon koiria. Esimerkiksi koirapuistot, näyttelyt ja kokeet, sekä treenipaikat taitavat olla niitä yleisimpiä kohteita, joihin syyttävä sormi kennelyskätartunnasta yleensä osoittaa.

Taudin itämisaika (eli aika, joka kuluu tartunnan saamisesta oireiden ilmenemiseen) vaihtelee muutamista päivistä jopa pariin viikkoon ja koira voi levittää tautia eteenpäin vielä useamman viikon oireiden loppumisen jälkeenkin. Tämän vuoksi on yleensä hankalaa, ellei mahdotontakin, tarkalleen tietää, että mistä tauti on saanut alkunsa. Taudin edelleen leviämisen ehkäisemiseksi ohjeistus on, että koirahommista pitäisi malttaa pysyä pois suunnilleen se parisen viikkoa vielä sen jälkeen, kun koiran oireet ovat helpottaneet.

Luunsy%C3%B6nti%C3%A4-normal.jpg

Luunsy%C3%B6nti%C3%A4-2-normal.jpg

Mun omilla koirilla kennelyskää ei ole aikaisemmin ollut, mutta oletin sen olevan sellainen tauti, jonka kyllä tunnistaa ilman epäilyksiä. Kennelyskän tyypilliseksi oireeksi kuvataan kuivaa, hakkaavaa yskää. Siksipä en ensin meinannut Jedillä ilmenneitä oireita edes yhdistää kennelyskään: se nimittäin rupesi aluksi "ryystämään", eli sillä ilmeni useamman kerran yhden päivän ja jopa yhden ulkoilulenkin aikana ns. reverse sneezing -kohtauksia. Ensimmäinen ajatus mulla oli, että nyt on koirilla nenäpunkkitartunta. Varsinkin, kun Mörkö vielä vahvisti tätä "diagnoosia" ryystämällä myös useamman kerran samana päivänä.

Illalla tilanne kuitenkin muuttui Jedin osalta siten, että se rupesi kakomaan ja oksentelemaan. Yökkimisen seurauksena Jedi puklasi lattialle lähinnä valkoisia vaahtolammikoita. Ruokaa ei ollut juurikaan mukana, vaikka Jedi oli vasta syönyt normaalin ilta-annoksen. Sen perusteella totesin, että ainakaan mistään tukoksesta ei pitäisi olla kyse. Jedin yleisvointi ja ruokahalu olivat ennallaan, joten tarkkailulinjalla mentiin. Yöunet vaan jäivät sinä yönä aika minimiin. Kummasti sellainen jatkuva yökkimisääni pitää hereillä, vaikka koirat eivät samassa huoneessa meidän kanssa öisin olekaan.. 

Aivan "normaalilta" oksentelulta tuo yökkiminen ei vaikuttanut, koska Jedillä ei esimerkiksi ilmennyt lainkaan sitä tyypillistä pumppausliikettä (joo kyllä, Youtubesta löytyi havainnollistava video tästäkin, jos joku ei tiedä mitä tarkoitan.. :D), joka yleensä ainakin omilla koirilla ennakoi oksentamista. Jedin yökkiminen kuulosti enemmän siltä, että sillä olisi kurkussa jotain, mitä se yrittää saada köhittyä pihalle. Myöhemmin sitten luin internetin ihmemaasta, että juuri sellainen yökkiminen onkin kennelyskäkoiralle tyypillistä. 

Luunsy%C3%B6nti%C3%A4-6-normal.jpg

Luunsy%C3%B6nti%C3%A4-3-normal.jpg

Parin päivän kuluttua Jedin oireet muuttuivat enemmän sellaiseen suuntaan, ettei kennelyskädiagnoosista jäänyt enää minullekaan epäselvyyksiä. Eli yökkimisen sijaan Jedin oireilu rupesi muistuttamaan enemmän ns. normaalia yskimistä. Kuivaakin yskä oli, ainakin siinä mielessä, ettei yskösten mukana enää lennellyt havaittavia määriä eritteitä lattialle. Itse tulkitsin tämän muutoksen merkiksi siitä, että oireet olivat alkaneet lieventyä. Alkuun yskimistä ilmeni suht tiheään, mutta varsin nopeasti se muuttui satunnaisemmaksi (tämän huomasi mm. omien yöunien laadun paranemisena). Muutaman päivän perästä yskimistä ilmeni enää yksittäisiä kertoja, lähinnä sellaisissa tilanteissa, kun Jedi kiihtyi paljon tai esim. ulkona, jos hihna sattui painamaan kaulaa sopivasta kohdasta. 

Sain pikkupätkän tuota Jedin yskimistä otettua videollekin, mutta koko videoimisidea tuli mulle mieleen vasta vasta siinä vaiheessa, kun yskäoireet eivät olleet enää pahimmillaan. Tässä vaiheessa, jos ja kun Jedi yskäkohtauksen sattuessa huomasi mun hilluvan puhelimen/kameran kanssa, niin kummasti se yskiminen melkein heti helpotti.. :D

http://youtu.be/RBvQL5h5eeM

Kokonaisuudessaan Jedin oireet kestivät alle viikon, suunnilleen 5-6 päivää. Koko sen ajan Jedi oli köhää lukuunottamatta aikalailla oma itsensä, eli yleisvointi pysyi reippaana ja ruoka maistui normaalisti. Omasta mielestään Jedi ei varmaan edes ollut kovin kipeä, mutta tauti on tauti, joten ulkona käytiin lähinnä rauhallisilla ja lyhennetyillä hihnakävelyillä ja muutenkin koitin turhaa rasitusta välttää. Sisällä koirat saivat aktivoida itseään mm. luita kaluamalla. Eli siinä vastaus, jos joku sattui ihmettelemään, että miten hitossa nämä postauksen täytekuvat liittyy aiheeseen. ;) Kuvissa koirat nakertavat sian selkärankaa.

Jedin lisäksi myös Mörkö ja Nala saivat vietellä varmuuden vuoksi toipilaselämää, vaikka niillä ei yhtä selkeitä oireita olekaan ollut. Nala köhi muutaman kerran muistaakseni päivää ennen kuin Jedin oireet alkoivat ja Mörköllä ilmeni Jedin sairastelun aikana yksittäisiä yskäisyjä. Tokihan koirat saattaa silloin tällöin satunnaisesti köhiä milloin mistäkin syystä ja todennäköisesti en "normitilanteessa" olisi noihin edes kiinnittänyt sen suurempaa huomiota. Nyt kuitenkin mietin, että ovatkohan myös Nala ja Mörkö sairastaneet saman taudin, mutta vaan huomattavasti lievempänä kuin Jedi? Lienee mahdollista, mutta varmuutta tuolle tuskin mitenkään saan.

Luunsy%C3%B6nti%C3%A4-5-normal.jpg

Luunsy%C3%B6nti%C3%A4-4-normal.jpg

Yleensä kennelyskä on siinä mielessä samantapainen tauti kuin ihmisten flunssa, että suurin osa aikuisista, perusterveistä koirista paranee siitä ihan itsekseen n. viikon parin sisällä, kunhan huolehditaan riittävästä levosta jne. Toisinaan tauti voi kuitenkin äityä pahaksikin ja silloin on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen. Riskiryhmässä ovat yleensä pennut ja vanhukset, tai koirat, joilla muusta syystä on alentunut vastustuskyky.

Mie itse pidän tuota koiran yleisvointia suht hyvänä mittarina sille, että milloin otan yhteyttä eläinlääkäriin. Jos esimerkiksi Jedi, joka yleensä ahmii ruokansa sekunneissa, olisi taudin aikana kieltäynyt syömästä, olisin ehdottomasti vienyt sen tarkistettavaksi. Mutta nyt, kun käytännössä ainoa oire oli tosiaan tuo köhä, pärjättiin hyvin kotikonsteilla ja yskä lähti yskimällä, kuten sanonta kuuluu. Tympeähän sitä köhimistä oli kuunnella, eikä se varmasti Jedillekään ollut mukavaa, mutta olisi tilanne pahempikin voinut olla.

Sinänsä harmilliseen saumaan sattui tämä yskäepisodi, että sen ja parin viikon varoaikojen vuoksi jouduttiin jättämään väliin useammatkin agilitytreenit sekä Jedin, että Mörkön osalta (ja Mörkön kanssa lisäksi monen viikot tokoilut). Käytännössähän myös perheen näennäisesti oireettomat koirat voivat tautia levittää, joten siksi se kahden viikon varoaika oireiden päättymisestä koskee perheen kaikkia koiria.

Persnettoa mulle tuli jo maksettujen treenien skippailusta rahallisesti jonkin verran, mikä tietty ottaa päähän, mutta eipä sille mahda mitään. Myös yhdet agilitykilpailut jouduttiin Mörkön kanssa jättämään väliin, mutta niistä onneksi saa koiran sairastumisesta aiheutuneen perumisen vuoksi ilmoittautumismaksun takaisin. Toivottavasti agilityssä ei koskaan mennäkään siihen (idiootti)systeemiin, joka näyttelyissä on nykyään, että koiran sairastuminen ei oikeuta maksunpalautukseen.

Vaan nytpähän on tämäkin tauti karanteeniaikoineen koettu. Toivottavasti ei jouduta ihan heti ottamaan revanssia - mieluiten vaikka ei koskaan. Tällä viikolla päästään onneksi taas yli kolmen viikon tauon jälkeen takaisin treenien pariin! Väitän, etten ole meidän laumasta ainoa, joka on siitä mielissään. Jedi ja Mörkö tosin hoksaavat asian todennäköisesti vasta sitten, kun näkevät mun pakkailevan treenikassia.. :)

Luunsy%C3%B6nti%C3%A4-7-normal.jpg

Lisätietoa kennelyskästä löytyy mm. täältä ja täältä.