Oulun Koirakerho järjesti Virpiniemessä match show'n eilen, eli lauantaina. Koska kyseessä mitä todennäköisimmin olisi yksi viimeisimpiä mätsäreitä tämän vuoden puolella Oulun seudulla, päätin ottaa molemmat koirat mukaan. Jedin ihan vain harjoituksen ja totuttelun vuoksi, koska se on käynyt aiemmin vain yhdessä mätsärissä, ja Nalan siksi, että mätsäri järjestettiin OKK-Areenalla, joka on ylipainehalli.

Sisätiloissa järjestettävät hallinäyttelyt- ja -mätsärit kun tuppaa olemaan Nalalle ulkonäyttelyjä haastavampia paikkoja, koska niissä vallitseva meteli ja ahtaus hieman pistävät pelottamaan.. Siksi koitetaankin aina tilaisuuden tullen käydä hallimätsäreissä harjoittelemassa, jotta saadaan esiintymiseen lisää varmuutta.

Matka mätsäriin ei sujunut ihan parhaalla mahdollisella tavalla, koska ensinnäkin lähdimme auttamatta liian myöhään liikkeelle ja onnistuimme vielä eksymäänkin. Tai tarkemmin sanottuna lähdimme epähuomiossa ajamaan moottoritietä väärään suuntaan..

Soitin Jennalle, joka oli jo mätsäripaikalla, ja hän lupasi ilmoittaa meidätkin mukaan, joten pieni myöhästyminen ei onneksi haitannut. Mätsäripaikalle päästyäni kävin ensitöikseni maksamassa meidän ilmoittautumiset ja hain sen jälkeen Jedin autosta.

Nala sai toistaiseksi jäädä autoon odottelemaan Timon kanssa, koska hallimätsäri oli Jedille ensimmäinen laatuaan, enkä halunnut, että Nalan mahdollinen arkailu ja vouhkaaminen tarttuisi siihenkin. Toisekseen mulla ei ollut näyttelyhäkkiä mukana, joten oli helpompi pitää aina vain yksi koira kerrallaan hallissa ja hallinnassa.

Halliin meno jännitti Jediä aluksi melko paljon, koska sinne piti mennä sellaisesta aika ahtaasta pyöröovisysteemistä, jossa joutui jäämään hetkeksi tosi pieneen tilaan ovien ja hallin seinän väliin.. Ei mikään klaustrofobisen ihmisen keksintö ainakaan! :D Ensimmäisen kerran jälkeen katsoinkin viisaimmaksi kuskata Jedin jatkossa tuosta ovesta sylissä kantamalla.

Sisällä hallissa Jedi selvästi ensin hämmentyi metelistä ja koiramäärästä, ja se kulkikin vähän aikaa "matelemalla" ja yrittämällä mielistellä vähän joka suuntaan.. Melko pian se kuitenkin reipastui, kun pääsi leikkimään muutaman koiran kanssa. Ja niin peloissaan Jedi ei missään vaiheessa ollut, etteikö se olisi kiinnostunut nameista tai retuutusleikistä, joka oli minusta hyvä merkki. :) Muutaman kerran harjoiteltiin seisomista ja vierellä ravaamista siinä kehän laidalla ja melko pian olikin jo meidän vuoro päästä kehään.

Kehässä Jedi seisoi vähän rauhattomasti (meinasi välillä istua yms.), mutta muilta osin esiintyminen meni hyvin. Pöydällä ei arastellut tuomaria, eikä ollut oikeastaan yhtään kiinnostunut meidän kanssakilpailijasta (tämä ihmetyttää minua suuresti, kun muissa tilanteissa Jedi kuitenkin aina mielellään pyrkisi muiden koirien luo).

Kehää kierrettäessä Jedi meinasi yhdellä reunalla ruveta vetämään kehän keskelle ja tuijotti epäluuloisena hallin seinää päin. Mie katoin, että mitä ihmettä se Jedi yhtäkkiä säikähti ja huomasin, että hallin seinää vasten, eli ihan kehän laidassa, oli musta kaiutin.. Se se Jediä vissiin hirmustutti - kaamea kapistus, vaikka siitä ei edes sillä hetkellä kuulunut mitään ääntä.

Tähän asti, jos Jedi on ruvennut tuolla lailla kummeksumaan jotain asiaa, niin ollaan aina käyty "moikkaamassa" vierasta esinettä, jotta Jedi näkee, ettei siinä ole mitään ihmeellistä. Mutta nyt kesken kehän ei oikein voitu sellaista lähteä tekemään, joten ei siinä auttanut muu kuin kutsua Jediä ja jatkaa matkaa. Onneksi tuomari juoksutti meitä kehän ympäri aika monta kertaa ja kun oltiin muutamasti juostu kaiuttimen ohi, sain onneksi huomata, ettei Jedi enää reagoinut siihen mitenkään. Hieno homma! :)

Jedillä tuo kehässä ravaaminen taitaa edelleenkin muistuttaa enemmän TOKO:n seuraamisliikettä kuin "näyttelyravia", mutta mulle on pääasia, että Jedi pitää hyvin kontaktia ja pysyy vierellä vetämättä. Tuntuu oikeastaan aika hassulta, kun Jedi hakeutuu monesti tosi lähelle mua vierellä ravatessaan, kun Nala puolestaan on aina ollut sellainen, että se pitää mieluummin vähän enemmän etäisyyttä. Tuolla mätsärissäkin tuli muutaman kerran mieleen, että näkiköhän se tuomari välillä Jediä ollenkaan, kun mun polvipituinen takki liehui edessä. :D Se ei kyllä ole mikään maailman paras takki näyttelyihin, mutta minkäs teet, kun mulla ei lyhyempiä ole..

Pienten pentujen parikehästä Jedi sai sinisen nauhan ja sinisen nauhan saaneiden ryhmäkehässä sijoittui vajaan kymmenen koiran joukosta hienosti toiseksi!! :) Eli ei ollut BIS-kehään pääsykään kovin kaukana. Palkinnoksi Jedi sai hienon OKK-ruusukkeen ja pokaalin, sekä lisäksi puruluun, pienen valas-vinkulelun ja tosi äijämäisen, vaaleanpunaisen kaulapannan! ;) Tässä vielä Jedistä kuva palkintoineen:

Mätsäripalkinnot
Minä voitin!

Jedin kehävuoron jälkeen kävin viemässä sen autoon ja hain Nalan tilalle. Mietin, miten Jedi malttaisi olla autossa, kun minä ja Nala lähdetään pois, mutta hyvin se kuulemma oli ollut, pistänyt vaan kiltisti nukkumaan. :)

Myös Nala pelkäsi tuota hallin pyöröovisysteemiä, joten sekin pääsi kulkemaan siitä sylissä. Hallissa Nala oli alussa tapansa mukaan aika hermostuneen oloinen. Kulki hetken aikaa korvat luimussa ja häntä melkein koipien välissä.. Yllättävän nopeasti se kuitenkin tuntui hieman rauhoittuvan. Meinasi jopa vähän ruveta leikkimään Camo-pemun kanssa, jolle on aikaisemmin lähinnä pärrännyt..

Muutaman kerran otin Nalan kanssa ravaamis- ja seisomisharjoituksia ja keskityin palkkaamaan Nalaa silloin, kun se on innokkaan näköinen, eli korvat pystyssä jne. Josko se siitä vaikka pikkuhiljaa hoksais, ettei hallissa olemista kannata turhaan jännittää. Kehässä Nala sitten yllättikin minut melko totaalisesti, kun esiintyi lähes koko ajan todella hienosti! Seisoi reippaasti, oli pöydällä kunnolla (mitä nyt meinasi istua, kun tuomari kopeloi takapäätä) ja ravasi alun pientä säntäilyä lukuunottamatta innokkaasti, mutta kuitenkin "asiallisesti".

Pienten aikuisten parikehästä Nala saikin punaisen nauhan, mutta ei sitten kuitenkaan aivan yltänyt sijoituksille asti punaisten ryhmäkehässä. Esiintyminen meni kuitenkin niin hienosti, että eipä tässä voi olla muuta kuin tyytyväinen! :) Ei tuo mätsäritilanne tietenkään ihan oikeaa sisänäyttelyä tungoksen ym. suhteen vastaa, mutta varmasti oli Nalalle silti hyvää harjoitusta tulevia Seinäjoen, Jyväskylän ja Kajaanin näyttelyitä ajatellen.

Seinäjoella pemujen kehät ainakin on jo melko aamusta (klo 10), joten jospa siellä ei vielä siihen aikaan olisi ihan niin kauheaa tungosta kuin myöhemmin päivällä. :) Melko aikainen herätys meille on kyllä luvassa, kun yhdeksän maissa pitäisi jo olla näyttelyalueella..