Jedin pentutokokurssi alkaa olla loppusuoralla - enää yksi kerta jäljellä. Pitäisi tässä siis varmaan pikkuhiljaa ruveta miettimään, että mitäs sitä sitten seuraavaksi aletaan tehdä. Tai siis missä jatketaan tokoilua? Tuo pentutoko saattaa saada kesällä jatkoa, mutta siihen on vielä sen verran paljon aikaa, että mieluusti mentäisiin johonkin harrastusryhmään tässä välissäkin, ettei mene aivan völläämiseksi.. Mulla kun on näköjään paha tapa vähän laiskistua reenaamisen suhteen, jos ei ole noita viikottaisia ohjattuja harkkoja. :D

Eilen reeneissä opeteltiin mm. liikkeestä istumista ja koitettiin myös hyvin lyhyttä paikallaanmakuuta (onko se yhdyssana??). Ennen kuin aletaan varsinaisesti opettelemaan tuota liikkeestä istumista, niin meidän pitää ensin Jedin kanssa saada harjoiteltua tuo seuraamisesta istuminen suoraksi. Tällä hetkellä Jedi ottaa istuessaan joko etäisyyttä minuun tai kääntyy sivuttain, eli kiertyy osittain eteen (taisin tästä kirjoittaa joskus aiemminkin).

Saatiin vinkkejä siihen, miten tuota istumista voisi lähteä "suoristamaan", joten jospa se alkaisi pikkuhiljaa sujua. Namilla ohjaamista vaan vaikeuttaa edelleen se, että Jedi haluaisi kovasti nielaista namin lisäksi myös meikäläisen sormet - se on oikeasti TOSI tuskallista varsinkin näillä keleillä, kun sormet on ihan jäässä ja kohmeessa ja sitten terävät koiranhampaat vielä sopivasti raastaa niitä.. Siinäpä sitten yrität olla hermostumatta ja korottamatta ääntä (vaikkakin vain huutaaksesi kivusta). Kehittääpähän ainakin luonnetta - ja toivottavasti ajan myötä myös kipukynnystä.. ;)

Ja se joka sanoo, että miksen opeta Jediä ottamaan namia kädestä NÄTISTI, niin tervetuloa yrittämään. :'D Osaa se ottaa namin sievästikin, jos tilanne on muuten rauhallinen, mutta heti kun kyseessä on esimerkiksi jonkin muun asian koulutustilanne ja kierrokset yhtään koholla, niin taas on sormet tulilinjalla. Ja mua jaksaa vieläkin kummastuttaa, kun Jedi tosiaan menee (välillä jopa yli)kierroksille nameista, vaikka syömisenhän pitäis rauhoittaa koiraa. Toki "rauhoittava syöminen" ja "yhden nakinnykerön hotaiseminen tajuamatta edes mikä se oli" eivät välttämättä ole ihan synonyymejä keskenään.. :D

Paikallamakuu otettiin sillä tavalla liikkeenomaisesti, että ensin koirat perusasentoon ja reeninvetäjän luvalla sitten käskettiin koirat maahan (Jedin kanssa joudun vielä pelkän käskyn lisäksi käyttämään käsimerkkiä). Ja sen jälkeen sitten oman koiran osaamisen mukaan sai lähteä liikkeelle. Tarkoitus oli siis, että koira pysyy siellä makuulla. Koiran vierestä ei ollut pakko liikkua, jos liike ei vielä ollut sillä mallilla. Mie kävin parin askelen päässä ja palasin takaisin Jedin viereen, odotin pari sekuntia ja palkkasin sen sitten kehujen kera sinne makuuasentoon.

Ja sama toistettiin vielä muutaman kerran. Viimeisellä kerralla Jedi ei meinannut ensin mennä kunnolla maahan, mutta muilta osin nuo harjoitukset meni hyvin. Verrattuna siihen, että jossain vaiheessa Jedi ei tosiaan pysynyt siellä makuulla sekuntiakaan, jos mie yritin nousta kyykystä ylös, liikkumisesta nyt puhumattakaan. Hieman ollaan siis edistytty! Nyt kun vielä saisi tuon käsimerkin häivytettyä..

Kotiläksyksi saatiin opetella merkille lähettämisen alkeita. Saapa nähä, miten lähtee sujumaan. :D

Huomenna mennään Jedin kanssa taas pitkästä aikaa gööttilenkille Otso-enon, sekä Nilan ja Naavan kanssa. :) Ja samalla tulee myös testattua, jotta mitä mieltä herra Jeppula on bussiajelusta.. Viimeksi Jedi on matkustanut bussissa silloin ihan pienenä, kun matkattiin bussilla takaisin kotiin agilitykisoja katsomasta. Eli silloin Jedi oli sattuneesta syystä hyvin väsynyt ja rauhallinen - mitenköhän lie busseilu maistuu normaalienergisenä.