Kuten aikaisemmassa agilityepiksiä koskevassa kirjoituksessa jo totesinkin, uskaltauduin ilmoittamaan meidät Jedin kanssa noihin OKK:n virallisiin agilitykisoihin, jotka järjestettiin viime viikonloppuna (6.-7.4.). Ykkös- ja kakkosluokkalaiset kisasivat lauantaina ja kolmosluokkalaiset sunnuntaina.
Tarjolla oli jälleen juostavaksi kolme rataa, joista yksi hyppyrata. Vaikka meillä Jedin kanssa onkin se hyppyradalta "tarvittava" LUVA, päätin ilmoittaa meidät kuitenkin kaikille kolmelle radalle, koska hyppyrata oli kisoissa ensimmäisenä. Ajattelin, että se voisi toimia hyvänä "lämmittelyratana", jonka jälkeen olisi jäljellä vielä kaksi normaalia agilityrataa, joista sitten voisi lähteä kokeilemaan niitä LUVA-nollia. Jos siis onni olisi oikein kovasti myötä ja planeettojen asennot linjassa! :D
Tuomarina kisoissa toimi Risto Ojanperä, joka olikin oikein mukavan oloinen mies. Ihanan positiivisia kokemuksia ovat kyllä olleet nämä molemmat tuomarit ekoissa kisoissa! Ei sillä, että olisin odottanutkaan mitään hirveitä haudanvakavia tiukkistyyppejä, mutta silti ainakin mun jännittämistä on aika paljonkin lieventänyt se, kun tuomarit ovat "lähtöpuhuttelussa" ennen rataantutustumista olleet sellaisia rennosti hymyileviä ja heittäneet jopa vähän huumoria kehiin sääntöjen kertomisen lomassa. :)
Hyppyradalla olimme Jedin kanssa vuorossa viidensinä, eli aika lailla ensimmäisten joukossa. Rata ei ollut ihan helpoimmasta päästä, vaan mukana oli muutama ihan mielenkiintoinen koukku/kiemura. Ja niitä saa toki ollakin, siinähän ne omat ja koiran taidot tulee testattua, kun radat ei ole ihan mitään valmiiksipureksittua peruskauraa.
Lähtötilanteessa Jedi ei taaskaan meinannut oikein pysyä paikallaan, mutta ekoista kisoista viisastuneena en tällä kertaa edes yrittänyt kääntää Jedille lähdössä selkääni, joten sain sen käsimerkeillä ja odota-käskyllä pysymään aloituslinjan toisella puolella ja onneksi sen verran kaukana ekasta hypystä, ettei rima rytissyt alas.
Rata lähtikin rullaamaan meiltä mukavan sujuvasti, kunnes vahingossa omalla liikkeelläni vetäisin Jedin ohi yhdestä hypystä, josta sitten napsahti 5 virhettä. Muilta osin suoriuduttiin radasta puhtaasti, joten varsin lähellä oli 0-tulos heti ekalta radalta! Tällä tuloksella Jedi sijoittui hyppärillä kuudenneksi. Ihanneaika alittui -2,87s.
Video C-radalta (hyppäri): tulos 5
(5 ratavirhettä)
Seuraavaksi oli vuorossa B-rata, joka oli aika suoraviivaista mutkittelua hallin päästä päähän höystettynä muutamilla koukeroilla. Saattaisi äkkiseltään kuulostaa suht helpolta, mutta silti hylsyjä tuli varsin reippaasti.
Lähdössä Jedi ei taaskaan kunnolla pysynyt, joten lennosta vaihdoin ohjauksen "suunnitelma B:hen" ja kiepsautin Jedin kakkoshypyllä oikean siivekkeen ympäri, kun alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tarkoitus ohjata se suoraviivaisemmin tulemaan hypyn vasemmalta puolen - mutta tämä olisi tosiaan edellyttänyt sitä lähdössäpysymistä, jota ei siis tapahtunut, joten muokattiin sitten ohjausta koiran mukaan (kieltämättä oli odotettavissa, että näin kävisi). :D
Puomin alastulossa oli Jedillä pientä kompurointia (todennäköisesti sen takia, että jouduin vähän kiilaamaan sitä puomin jälkeiselle hypylle), mutta kompurointi tapahtui vasta kontaktialueella, joten isompia ongelmia tuosta ei aiheutunut.
Keinua jännitin hieman etukäteen, koska kisoja edeltäneen viikon treeneissä Jedillä oli jostain syystä ihan hirveä hinku keinulle - jopa niin kova, että melkein onnistui yhden lentokeinunkin tekemään! Ja myös tuolla kisoissa hyvin moni koira ennen meidän vuoroa oli tehnyt melkoisia vauhtikeinuja ja pelkäsin noiden viimetreenien perusteella, että Jedi saattaisi tehdä saman. Onhan se toki hyvä, jos koiralla on tietynlaista imua keinulle, mutta saisi se järki kuitenkin pysyä vauhdissa mukana.
Siksi yritin tietoisesti ennen keinua hidastaa kunnolla vauhtia ja selkeästi moneen kertaan ääneen toitottaa koiralle, että mikä este olisi tulossa. Ja onneksi Jedi sitten myös hoksasi himmata vauhtia ja vaikka tuo keinu nyt tulikin mentyä vähän hitaammanpuoleisesti, niin olipahan ainakin hallittu suoritus ja ajatus mukana! :)
Kepeille ohjauksessa oli vähän hapuilua, kun yritin kääntää Jedin hypyn jälkeen vahingossa vähän turhan pienestä kurvista, vaikka tarkoitus oli ottaa tuossa kohtaa sen verran "mutkaa", että saataisiin suunnilleen suora lähestymislinja kepeille. Aina ei vaan kaikki mee niinkuin oli suunniteltu, mutta virhepisteiltä sentään vältyttiin!
Heti keppien jälkeen oli vuorossa meidän kestomurheenkryyni-rengas, joka siis välillä sujuu hyvin ja välillä ei - ja aiheuttaa siksi mulle kivasti harmaita hiuksia. :D Nyt rengas sujui onneksi ongelmitta ja siinä vaiheessa mulla alkoi olla jo varsin helpottunut olo: vaikein olisi takanapäin ja toistaiseksi tehtiin puhdasta rataa!
Sama meno jatkui myös radan loppuosan, joten maaliin tultiin yhtä 0-tulosta rikkaampana ja kun ihanneaikakin alittui yli viidellä sekunnilla, oli meidän toinen LUVA todellisuutta. Kisan lopussa selvisi, että meidän tuloksella irtosi myös B-kisan 1. sija! :) Enpä ois kyllä ihan heti uskonut, että tuo toinen LUVA tupsahtaisi jo meidän toisissa kisoissa ja vielä ekalla mahdollisella radalla, heh.
Video B-radalta: tulos 0-rata (-5,54s), LUVA, 1. sija!
B-kisan jälkeen oli vielä A-rata jäljellä, mutta käytännössä meidän tavoite sille päivää oli jo saavutettu (toista LUVAa ei voitaisi enää samalta tuomarilta saada). Pitihän se rata kuitenkin käydä juoksentelemassa..
Vaan liekö oli itseltä paras terä näiden kisojen osalta jo tylsynyt sen ekan nollan myötä ja joku alitajuinen "löllöasenne" sitten heijastui myös radalle tai jotain muuta yhtä mystistä, kun ei tuosta radasta meinannut tulla melkein yhtään mitään. Virheitä pokattiin melko tasaiseen tahtiin heti kolmannelta esteeltä lähtien ja hyllyttelyksihän se rata lopulta meni.
Jostain syystä Jedi tuntui kuumuvan tuon radan alussa jotenkin ekstrapaljon ja se sitten näkyi radalla mun "paimentamisena" ja louskuttamisena sen sijaan, että J olisi keskittynyt ohjaukseen tai esteisiin. Jossain vaiheessa mua rupes jo turhautumisen lomassa melkein naurattamaan, kun oltiin vaan kertakaikkiaan niin surkeita verrattuna vaikka siihen meidän edelliseen rataan. Niin ne tilanteet agilityssä muuttuu.. :'D
Oli siellä radalla hyviäkin pätkiä joukossa, kuten esim. tuo pitkä "suora" hallin takaseinää myöten tai A-esteen alastulo ja siitä kääntyminen seuraavalle hypylle. Mutta ehkä niitä ei-niin-hyviä osia mahtui tälle radalle kuitenkin suhteessa enemmän.
Keinun jälkeen mun olisi pitänyt tehdä valssi takaaleikkauksen sijaan, niin Jedi olisi todennäköisesti suorittanut suoran putken ilman ongelmia, mutta nyt kun rata oli jo muutenkin mennyt hieman hänekseen, niin sama oli koittaa tuommoista hieman haastavampaa ohjausta tuohon, että toimiiko vai ei. Ei toiminut. :D
Keppien luona Jedi rupesi reagoimaan johonkin yleisössä haukkuvaan koiraan, mitä se ei yleensä tee (radalla ei pääasiassa välitä ympäristöstä mitään), mutta nyt yleisö ja siellä haukkuva koira taisi olla sen verran likellä, että se yhdistettynä Jedille hankalaan ja kovasti keskittymistä vaativaan esteeseen (eli niihin keppeihin), muodostivat turhan suuren häiriön. Mutta se on pakko sanoa, että tuota alkuhösellystä lukuunottamatta kepit menivätkin loppujen lopuksi yllättävän kivasti!
Tämän radan "huippufiilikset" kruunasi kyllä vielä tuo rengas, jonka Jedi päätti nyt sitten vaihteeksi hypätä sivusta.. Mutta sattuuhan näitä, ens kerralla ollaan sitten ehkä jo taas vähän parempia. Eikä tuo hylky itsessään kovin paljoa edes harmittanut, kun kokonaisuudessaan meidän kisapäivään mahtui kuitenkin niin paljon niitä positiivisiakin juttuja. Agilityssä virheet ja onnistumiset on usein niin pienestä kiinni, että ihan varmasti kaikilla on joskus sellaisia "huonompia" päiviä/ratoja, eikä niitä mun mielestä kannata jäädä sen isommasti märehtimään. Häntä pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä vaan! ;)
Joo-o, vaan nytpä ois kahdet kisat takana ja kaksi LUVAa takataskussa! Tämähän tarkoittaa käytännössä nyt sitä, että meillä on jo seuraavissa kilpailuissa luokkanousumahdollisuus. Se tietysti edellyttäisi 0-tuloksen tekemistä ja sitä tottakai lähdetään yrittämään, mutta yritän olla ottamatta mitään turhia suorituspaineita. Tulee se nollatulos sieltä jossain vaiheessa kuitenkin, ja jos ei vielä seuraavissa kisoissa, niin sitten joskus myöhemmin. :)
Mää oon muuten tässä itekseni naureskellu ajatukselle, että onkohan tää meidän "kisauran" alku nyt oikeasti ollut tasaisen varmaa vai tasaisen epävarmaa, kun molemmista kisoista on nyt tullut tulokseksi yksi HYL, yksi ratavirheinen rata ja yksi 0-tulos? :'D
Ylpeä pikku agitöötti <3
Kommentit