Mikäs sen parempi tapa viettää omaa syntymäpäivää, kuin lähteä koiranäyttelyyn? :'D Aamuyöstä viiden jälkeen pakkauduttiin autoon ja lähdettiin Tuijan, Mervin ja kahden göötin + amerikanakitan kanssa huristelemaan Vaasaa kohti. Kompiaisista mukana olivat Mörkö ja Rudi (K. Bäivän Paras).

Göötit ja amerikanakitat olivat samassa kehässä, tuomarina Pekka Teini. Ilmoitetuista kahdeksasta göötistä paikalla oli 6, joista 4 urosta ja 2 narttua. Junnuluokassa Mörkö ja Rudi olivat ainoat osallistujat. Ennen kehää mua jännitti oikein toden teolla, että miten Mörkö käyttäytyisi kehässä ja millaisen arvostelun se saisi..

Tällä kertaa liikkeet menivät onneksi taas hyvin ilman isompia poukkoiluja, mitä nyt muutaman kerran Mörkö meinasi nostaa laukalle, mutta rauhoittui, kun hidastin vähän vauhtia. Kun nostin Mörkön pöydälle, tuomari kysyi ensimmäiseksi koiran ikää. Vastasin, että hieman alle 13kk, johon tuomari totesi, että "Ja liikkuu jo nyt noin hyvin ja joustavalla askeleella". Jahas, ihan lupaava alku.. :)

Pöydällä olon jälkeen tuomari vielä juoksutti meitä kertaalleen kehän ympäri ja edestakaisin, jonka jälkeen hän saneli arvostelun koiran seisoessa maassa tuomaripöydän edessä. Mulla rupesi kädet tutisemaan, kun kuulin pätkiä tuomarin sanelemasta arvostelusta. Positiivisia asioita positiivisten perään, huhhuh! 

Mörkö sai erinomaisen laatuarvosanan ja tämän jälkeen tuomari kävi mulle vielä sanomassa, että tämä on todella huippulupaava junnu-uros. :) Hieman hän vinkkasi, että Mörkö liikkuessaan katsoi välillä aika tiiviisti mun kättä ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota, ettei etuliikkeet näytä huonommilta kuin ne on. 

Myös Mörkön Rudi-veli sai erinomaisen ja tosi hyvän arvostelun! Kilpailuluokassa tuomari sijoitti Mörkön ensimmäiseksi kera SA:n. Paras uros -luokassa oli kolme koiraa; Mörkö ja avoimen luokan, sekä veteraaniluokan urokset. Avoimen luokan uros vei voiton ja sai sertin (ja valioitui, onnea!). Mörkön tuomari päätti sijoittaa toiseksi ja saatiin meidän toinen varaserti! Tuomari perusteli päätöksensä sillä, että Mörkön rintakehä ei luonnollisestikaan vielä ole niin kehittynyt kuin vanhemmalla uroksella, jonka vuoksi sijoitukset tänään näin päin.

Ei tarttis varmaan erikseen edes mainita, että jäi tosi hyvä mieli tästä näyttelystä? :D Tykkäsin myös tuomarin tavasta perustella päätöksensä suullisesti handlereille. Tuomari oli muutenkin mukavan rento kehässä, vitsaili ja hymyili paljon. Kaikin puolin positiivinen kokemus - ja se on tietysti aina plussaa, jos koirakin sattuu vielä olemaan tuomarin mieleen. Mennään varmasti toistekin, jos joskus tulee tilaisuus! 

Mörkön arvostelu, tuomarina Pekka Teini:

"Todella lupaava, hienosti liikkuva ja sopivan itsevarma nuori uros. Päässä hyvä pituus. Hyvin sijoittuneet korvat ja tumma pigmentti. Kaunis kaula, hyvä eturinta. Selkä saa tiivistyä vielä. Takana hyvät kulmaukset ja hyvä lihaksisto. Turkki kunnossa. Esiintyy hyvin."

ERI JUK1 SA PU2 VASERT

Tämä taitaakin olla Mörkön paras arvostelu tähän mennessä, erityisesti hymyilytti tuo kohta sopivan itsevarmasta uroksesta! Selkäjutustakin oon tuomarin kanssa samaa mieltä, Mörköhän on vähän tuommoinen mittarimato. :)

Siihen kiinnitin huomiota, että arvostelu ei näemmä ihan sanasta sanaan tullut kirjattua niinkuin tuomari sen saneli, koska esim. tuon "hyvä lihaksisto" sijaan kuulin tuomarin sanovan, että "erinomaisessa lihaskunnossa". Mutta eipä oo sinänsä iso asia. Kun miettii sitä, kuinka nopeasti kehäsihteerit joutuu noita arvosteluja kirjoittamaan, niin en yhtään ihmettele, jos kaikki kohdat ei aina tuu kirjattua ihan täsmälleen samalla lailla kuin tuomari on sanonut. Jos sisältö muuttuis vahingossa ihan päinvastaiseksi kuin mitä tuomari on tarkoittanut, niin sitten ehkä vois jo harmittaakin. :D

Amerikanakitojen jälkeen kävin vielä harrastamassa hieman shoppailua, kun Muschin kojulla oli melko hyvä tarjous BARF-pötköistä (15 pötköä + kylmäkassi 25 eurolla). Onpahan taas vähäksi aikaa koirille äpöstettävää. Olkapäät tuli kyllä ihanan kipeäksi kassin raahaamisesta, vaikka kantomatka ei sinänsä kovin pitkä ollutkaan, mutta kahvat pääsivät kuitenkin ikävästi hiertämään/painamaan. Vaan pikkuvikoja!

Kiitos Tuijalle ja Merville mukavasta matkaseurasta! :)

Möökö hienona