Sunnuntaina 25.8. kipaistiin Jedin kanssa mutka OKK:n agilitykisoissa. Tällä kertaa olin ilmoittanut Jedin vain hyppyradalle sen OKK:n puomin vuoksi, mutta kisapaikalla sain kuulla, että näissä kisoissa käytössä olisikin ollut ilmeisesti joku muu puomi kuin se, jolta Jedi on jo kahdesti kisoissa tippunut? Mutta eipä voi mitään. Oikeastaan oli ihan mukavakin käväistä kisoissa vaan yhden radan verran, niin pääsi sitten suht ajoissa kotiin viimeisen kesälomapäivän viettoon! :D

Ennen meidän starttia kävin Jedin kanssa normaalin lämmittelylenkin ja sen lisäksi päätin kokeilla jostain lukemaani vinkkiä, että rimojen tiputtelua saattaisi radalla vähentää se, jos ennen starttia olisi mahdollista käydä hypyttämässä koiraa muutamilla lämmittelyesteillä, joita joissain kisoissa on tarjolla. OKK:n kisajärjestäjille propsit siitä, että heidän kisoissaan on muistaakseni joka kerta ollut lämmittelyesteitä, ja niin tälläkin kertaa: muutamia hyppyesteitä ja lisäksi kepit. 

Laitoin hyppyjen rimat 35 cm:n korkeuteen, jotta Jedi saisi totutella hyppäämään vähän korkeammalle. 35 cm on minikoirilla hyppyjen maksimikorkeus, mitä radalla voi tulla vastaan, vaikkakin yleisimmin rimat taitavat olla 30 cm:ssä. En ainakaan muista, että kertaakaan esim. meidän kisoissa rimat olisivat olleet "tapissa".

Samalla harjoiteltiin vähän lähtöönjäämistä, eli jätin Jedin ekan hypyn taakse ja menin ottamaan sen vastaan seuraavalle (lämmittelyssä oli vaan kaksi hyppyä). Meillä kun yksi ongelma on ollut se ekan riman roiskiminen, joka usein tapahtuu silloin, kun Jedi varastaa lähdössä. Muutamia kertoja saatiin tuota parin hypyn sarjaa toistaa, ennen kuin molemmat rimat pysyivät ylhäällä, mutta pysyivät ne lopulta! Sitten palkkaus ja välissä otettiin keppejä. Kepit menivät välillä hyvin ja välillä huonosti, vähän niinkuin meillä tuppaa menemään kisoissakin.. :D Sitten vielä lopuksi vähän takaakiertoja yms. hyppylämmittelyä, jonka jälkeen pian olikin jo meidän vuoro startata radalla. 

Tuomari Kati Wala oli suunnittellut mini-kakkosille varsin mielenkiintoisen hyppyradan suht tiukalla ihanneajalla. Tai tiukalta se tuntui sen vuoksi, että vaikka kyseessä oli hyppyrata, niin se sisälsi melko paljon käännöksiä pienillä välimatkoilla, takaahyppyjä yms., jotka varmasti jonkin verran hidastaisivat vauhtia. Eipä sillä, mulle ja Jedille tuollainen hyppymutkittelu oikeastaan sopii aika hyvin, kuten olen tainnut joskus aikaisemminkin kirjoittaa. Jotain hyötyä siitäkin, että koira ei ole mikään superirtoaja, sillä tiukemmat käännökset sun muut on selkeästi enemmän mun ja Jedin juttu. "Pikkupiperrys" pistää Jedin aivosolut töihin, eikä se ehdi silloin keskittyä mulle louskuttamiseen.. :D

Alkuun otettiin melko lentävä lähtö. Jedi meinas taas nousta melkein heti, kun käänsin selkäni, mutta onneksi tällä kertaa ennakoin sitä ja sain komennettua Jedin takaisin istumaan. Vaan melko nopeasti lähdettiin liikkeelle heti sen jälkeen. Mun pitäis selkeästi opetella hillitsemään kisoissa omia hermoja, eikä hätäillä noissa lähdöissä.. Eka rima sentään pysyi nyt ylhäällä.

Seuraava este oli rengas ja sen Jedi kiersi ohi. Tämä ei mulle tullut kovin isona yllätyksenä, koska renkaalla oli ollut ihmesäätöä myös saman viikon treeneissä. Toisella yrityksellä Jedi hyppäsi renkaan oikein ja sen jälkeen päästiin paremmin vauhtiin. Koska meillä oli nyt yksi vitonen alla, päädyin ottamaan vähän riskiä ja kokeilemaan radalla erilaisia ohjauksia kuin olin alunperin suunnitellut. Esim. pituuden jälkeen ohjasin Jedin putkeen takaaleikkauksella (vai miksi tuota ohjausta nyt pitäisikään tuossa tilanteessa kutsua?), enkä valssilla jne. Ja Jedihän kulki hyvin. 

Kepit meni tällä kertaa puhtaasti, johon olin erittäin tyytyväinen! Ilmeisesti Jedille tuo keppien aloitus on helpompi hahmottaa tuolla tavalla, että itse olen keppien vasemmalla puolella, jolloin Jedi saa "kiertää" ekan kepin ympäri sen sijaan, että hakisi ekan välin suoraan. Keppienkin jälkeen olin suunnitellut valssia, mutta toisin tein ja hyvinhän Jedi silti putkeen sujahti! 

Jopa niin hyvin, että meikäläinen jäikin auttamatta jälkeen, enkä ehtinyt enää saada Jediä putken jälkeen mun oikealle puolelle seuraavaa takaahyppyä varten, joten Jedihän sitten meni kyseisen hypyn suoraan ja ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan otettiin hylky tuolla lailla, että joku este tuli suoritettua väärin päin. Muistaakseni noita on meille sattunut vaan kerran tai pari aikaisemmin, joten aika harvinaista "herkkua" ovat. :D Mitäs olin hidas!

Hylkäyksen jälkeen meno jatkui taas varsin onnistuneesti ja loppurata olisikin menty puhtaasti, ellen itse olisi sekoillut radan lopussa ja unohtanut, että miltä puolen mikäkin hyppy pitikään suorittaa - joten mie sitten ohjasin Jedin kolmanneksi viimeiselle hypylle väärin. Jedihän meni just niinkuin ohjasin, joten pisteet koiralle ja miinukset ohjaajalle toheloinnista. :) 

Radan loppuun kun päästiin, niin olikin kunnon tuuletusten aika hyllystä huolimatta! Ai miksikö? Koska radalla EI TIPAHTANUT YKSIKÄÄN RIMA ALAS! Olin kyllä niiiin mielissään, vaikka tulosta ei saatukaan aikaiseksi. Voisi kenties kysyä, että kannattiko tuon takia nyt herätä aamulla, mutta kyllä mun mielestä kannatti. :)

Nyt kun vielä tietäisi, että teinkö mie jotain ratkaisevaa tällä radalla tai rataa ennen eri lailla kuin joissain aikaisemmissa kisoissa? Noh, ainakin nuo lämmittelyesteet otetaan kyllä jatkossakin tavaksi, jos vaan mahdollista. Ja kenties treeneissäkin olisi hyvä välillä ottaa hyppyjä korkeammillakin rimoilla, jotta Jedille tulee vähän enemmän tuntumaa niiden loikkimiseen? Katsellaan ja mietiskellään.. Ja siinä lomassa fiilistellään tätä hyppyrataa! Pienestä se voikin ihminen tulla hyvälle mielelle.. :D

 

Video C-radalta (hyppyrata): Tulos HYL

(hyppy väärään suuntaan)