Toukokuun viimeinen kokonainen viikonloppu vietettiin astetta rennommissa tunnelmissa, kun pakattiin meidän koko konkkaronkka autoon ja huristeltiin Keski-Suomeen mökkeilemään! Torstai-iltana (22.5.) töiden jälkeen lähdettiin ajamaan ja sunnuntaina kotiuduttiin. Oli kyllä mukava viikonloppu ja koirat saivat nauttia täysin rinnoin "maalaiselämästä". Hihnoja ei käytännössä tarvittu ollenkaan. Hyvä, että sentään muistettiin ottaa ne matkaan sunnuntaina kotiin lähtiessä.. :D

Tässäpä hieman mökkitunnelmia kuvien muodossa!

Kesähiskit <3

Mörkö kaivoi itelleen viilennyskuopan hiekkaan

"No ei tää oo vielä tarpeeksi syvä!"

Tältä näytti rannassa, oli paljut ja kaikki!

Kilpajuoksu laiturille

Talviturkit lähti evakkoon..

"Oliko meille jotain ruokaa?"

Kuten turkista näkyy, niin Nalakin kävi polskuttelemassa.
Ei kylläkään ihan tarkoituksella, kun tipahti laiturilta..

"Mitä siinä osottelet?"

Mörköllä ois kovasti tehny mieli mennä laiturilta veteen, mutta joku pölvästi oli rakentanu liian jyrkät portaat..

Rantavahti :D

Jedi Jepandeerikin malttoi hetkeksi pysähtyä poseeraamaan

Makkaraa notskilla!

Makkaranpaiston virallinen sivustaseuraaja

"Siis ihan tosissaanko meinaat, että mää en saa yhtään grillimakkaraa?"

Nala valvoi sinnikkäästi makkaranpaiston onnistumista..

..vielä silloinkin, kun makkaranpaistajat olivat jo häippässeet. :D

Kun on päivät ulkona, niin sisällä uni maistuu tosi hyvältä! :)

* * *

Ja kun kerran noissa maisemissa joka tapauksessa oltiin tuona viikonloppuna, niin en ollut malttanut olla ilmoittamatta Mörköä Tuurin kaikkien rotujen näyttelyyn. Näyttely sattui olemaan sopivasti sunnuntaina 25.5., joten mökkireissun päätteeksi kipaistiin näyttelyyn ja sieltä sitten suoraan kotimatkalle.

Göötit tuomaroi Tuurissa Maija Mäkinen, joka käsittääkseni on eräänlainen gööttien erikoistuomari, koska hän mm. kouluttaa uusia gööttituomareita. Gööttejä oli Tuuriin ilmoitettu kaikkiaan kuusi, joista Mörkö sattui olemaan ainoa uros virallisissa kehissä (lisäksi 1 urospentu ja loput olivatkin narttuja). Sunnuntaina mökiltä lähtiessämme keli oli harmaa ja Tuuria lähestyessämme taivaalta ryöpsähti niskaan kunnon sadekuurokin! Johan tuota olikin muilta osin ollut mitä parhain keli koko viikonlopun. :D

Vesisade taukosi melko pian näyttelypaikalle päästyämme, jonka jälkeen sää muuttui todella kuuman kosteaksi ja hiostavaksi. Aurinko rupesi paistamaan ja lämpötila taisi varjossa kivuta jonnekin 25 asteen paremmalle (tai tässä tapauksessa pahemmalle) puolelle, joten voin vaan arvailla, kuinka lämmin ilma oli avonaisella ulkokentällä..

Ennen kehää käytin Mörköä pitkähköllä kävelylenkillä muka lämmittelymielessä, mutta tuossa säätilassa se ei tainnut olla paras mahdollinen idea. Tai sanotaanko, että lenkin päätteeksi Mörkö oli kyllä hyvin lämmitelty, mutta vähän eri tavalla kuin olin ajatellut.. Kuumahan sillä oli ja vähän jo ennakkoon ounastelin, että se saattaisi todennäköisesti näkyä myös kehässä. 

Alkuosa kehästä sujui hyvin. Pöydällä Mörkö napotti varsin tiitteränä häntä pystyssä. Taisi keskittyä katselemaan kehän laidalla suoraan edessään näkyviä gööttityttösiä. :D 

Mutta pöytäosion jälkeen Mörköstä selvästi alkoi huomata, että ilmeisesti kuumuus vei enimmät innostukset tähän näyttelyhömpötykseen. Tuomari juoksutti meitä useamman kierroksen kehän ympäri, eikä Mörköllä ollut ravissa ihan sellaista "draivia" mitä sillä yleensä on, vaan se tuli enemmänkin hieman meikäläisen perässä. Eli ravasi kyllä, mutta hieman laiskanpuoleisesti. :D 

"Mulla on kuuma ja sen kyllä huomaa.."

Vaan ehkä se tuskallisin osio arvostelussa oli seisomisosio tuomarin sanellessa arvostelua. Mörkö ei nimittäin kiinnostunut makupaloista (tai mistään muustakaan) yhtään ja seisoi suurimman osan ajasta vähän miten sattuu, eikä ryhtikään ollut mikään paras mahdollinen. Ja turhaa koitin saada Mörköä korjaamaan asentoaan. Kun ei kiinnostanut niin ei vaan kiinnostanut.

Noh, positiivista sentään se, että ilmeisesti tämä Mörkön EVVK-asenne ei sentään välittynyt tuomarille saakka, vaikka pelkäsin kaikkea muuta. Arvosteluun nimittäin saatiin maininta oikeasta asenteesta ja viehättävästä käytöksestä. Ehkä Mörkön kehäkäytös parhaimmillaan on sen verran reipasta, että sen kestää pikkuisen laamaillakin ilman, että se isommin näkyy kehässä muille kuin mulle. Hyvä siinä sitten yrittää väittää, että esiintyminen meni mun mielestä ihan hänekseen, kun kukaan ei usko! :D

Itse keskityin kehässä niin kovasti Mörkön kiinnostuksen nostattamiseen, etten yhtään ajatellut, että miten se häntäänsä piti (heiluiko se kuten yleensä ja oliko edes pystyssä). Onneksi kuvat kuitenkin todistivat, että kyllä se häntä on pystyssä pysynyt, joten ehkä se Mörkön olemus ei sitten ihan niin tylsistynyt ollutkaan miltä musta itsestä tuntui. Ihan arvostelun loppupuolella (kun tuomari oli vielä kertaalleen kierrättänyt meidät kehän ympäri) Mörkö lopulta asetteli itsensä edes jossain määrin "normaaliin" asentoon seisomaan ja siitä saatiin napattua blogin täytteeksi yksi tönötyskuva! :)

Mörkö sai tuomarilta laatuarvosanan EH, mutta arvostelu oli kokonaisuudessaan todella hyvä ja mukavaa luettavaa! Ehkä käymme Mäkisen kehässä uudelleen joskus myöhemmin ja toivottavasti vähän vähemmän hiostavalla kelillä.. :D Ja voihan se olla, että säätilan lisäksi tuohon Mörkön vireeseen vaikutti myös takana oleva mökkiviikonloppu. Kenties oli pientä väsymystä ilmassa yleisesti?

Tällaisen arvostelun Mörkö sai:

"Maskuliininen nuorkukainen, jolla hyvät mittasuhteet. Hyvä pää ja ilme. Hyvät korvat, silmät ja purenta. Hyvä kaula. Riittävät kulmaukset edessä, mutta polvikulma saisi olla voimakkaampi. Ikään sopiva runko. Tässä kehitysvaiheessa hieman korostunut lanneosa. Ylpeä hännänkanto. Liikkuu hyvin edestä, mutta lyhyt taka-askel ja jää liikaa rungon alle. Ei parhaassa turkissa tänään. Viehättävä käytös ja oikea asenne."

EH AVK1

Onneksi tämä näyttelytouhu ei ole niin vakavaa, että maailma kaatuisi, vaikka välillä ei kaikki asiat ihan parhaalla mahdollisella tavalla menekään. Onhan niitä hyviä ja huonompia päiviä itse kullakin. Mörkö ainakin omalta osaltaan huolehtii siitä, että handlerilla pysyy sellainen sopiva jännitys päällä, kun koskaan ei voi tietää, että millä mielin herra Hönö sattuu kehässä huitelemaan! :D