Taas on käyty Mörkön (ja vähän Nalankin) kanssa jokusessa näyttelyssä ja ei se kolmas serti vaan näköjään meinaa osua Mörkön kohdalle sitten millään. Vaan ei meitä ainakaan yrityksen puutteesta voine syyttää.. Nyt alkaa lähiseudulla olevat näyttelyt olla tältä vuodelta näytelty, joten näillä näkymin jatketaan sen vikan Suomen sertin yrittämistä seuraavan kerran vasta ensi vuoden puolella. 

Toisaalta ihan hyväkin, että tulee vähän taukoa kehistä, kun meinaa pikkuisen jo turhauttaa tämä tyhjän päiten kiertäminen - varsinkin, kun viime aikoina Mörkö on saanut tuomareilta aika pitkälle pelkkää EH:ta. Eihän se sekään huono tulos ole, mutta kuitenkin tavallaan "turha", kun sertiähän sieltä kehästä ei-valiokoiralle tietenkin toivottaisiin. Ja joka muuta väittää, valehtelee. :D Onpahan taas tuettu suomalaista koiranäyttelytoimintaa oikein urakalla, ka-ching!

Ristijärven ryhmänäyttelyssä 16.8. göötit tuomaroi Juha Putkonen. Mörkö on saanut Putkoselta yhden varasertin junioriluokassa vuoden 2013 keväällä (ja sitä ennen ollut kerran ERI2 ja yhdessä pentunäyttelyssä VSP). Sehän ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että tuomari reilusti yli vuotta myöhemmin tykkäisi koirasta samalla tavalla, mutta Putkonenpa tykkäsi ja linja piti! 

Mörkö sai oikein hyvän arvostelun ja pitkästä aikaa sekä ERI:n että SA:n. Mörkö oli kehässä tosi täpinöissään ja rupesi liikkeessä vähän nakkelemaan etujalkojaankin, kun piti niin tiitterästi katsekontaktia. Tuomari totesi mulle, että "teistä näkee, että harrastatte vissiin tokoa, mutta näyttelykehässä se kannattaisi unohtaa, kun vaikuttaa koiran etuliikkeisiin". Njoo.. Mörkö ei vaan ole näyttelykehässä pitkään aikaan tuota "tokokontaktia" harrastanut, joten enpä ollut osannut varautua, että se nyt yhtäkkiä ilmaantuisi mukaan kuvioihin.. :) Putkonen myös mittasi Mörkön pöydällä ja totesi sen erinomaisen korkuiseksi (hän sanoi, että mitta oli asetettu 33cm kohdalle, joka on rotumääritelmässä uroksen ihannesäkäkorkeus).

Paras uros -luokassa oli mukana Mörkön lisäksi ulkomaalainen valiouros Keski-Euroopasta (kyllä, keski-eurooppalainen valiouros suht pienessä ja syrjäisessä ryhmiksessä Suomessa. Väkisin tuli mieleen, että voiko oikeasti surkeampi mäihä enää olla. :D). Valiouros oli oikein kompaktin näköinen ja kokoinen pakkaus, joten ihan ansaitusti vei voiton ja Suomen sertin kotiin. Mörkön tulos siis PU2 ja varaserti, joka oli Mörkön viides laatuaan. 

Mörkön kaikki varasertit vasemmalla ja Nalan oikealla. Alkaa Mörkön pinkka olla kohta saman kokoinen.. :D

Mörkö on nyt saanut 2 vuotta täytettyään kaksi varasertiä, molemmat PU2-sijoituksella. Lisäksi se on saanut kahdesti pelkän ERI:n tilanteessa, jossa se olisi SA:lla saanut sertin. Niin lähellä on valioituminen ollut useammin kuin kerran, mutta kuitenkin liian kaukana. En voi kieltää, etteikö harmittaisi.

Mörkön arvostelu näytti tällaiselta:

"Erinom. koko. Oikeat mittasuht. Hyvä luusto. Hyvä pään profiili. Hyvä kallo-osa ja kuono. Hyvin asett. korvat. Keskiruskeat, pyöreähköt silmät. Hyvä purenta. Kaunis kaula. Riittävän täyteläinen rintakehä ja eturinta. Olkavarret tulisi olla viistommat. Hyvin kulm. takaa. Karvanlaatu oikea. Sirpinmuot. häntä. Hyvät, suorat eturaajat. Hieman korkea etuaskel."

ERI AVK1 SA PU2 VASERT

"Ihan ding dong -touhua nää näyttelyt!"

* * *

Ristjärveltä lähdettiinkin sitten ajelemaan Tampereen suuntaan (olimme siellä hotellissa yötä), koska seuraavana päivänä (su 17.8.) oli Lempäälässä länsigöötanmaanpystykorvien erikoisnäyttely. Erkkariin oli tänä vuonna ilmoitettu ennätysmäärä gööttejä, muistaakseni n. 137! Koska kyseessä oli sentään erikoisnäyttely, otimme myös Jedin mukaan reissuun. Näyttelyyn en Jediä kuitenkaan ollut ilmoittanut, vaan se sai ihmetellä meininkiä kehän laidalla ja toimia kannustusgööttinä.

Erkkarista en odottanut minkäänlaista menestystä, mutta se on kuitenkin tapahtumana sellainen, että halusin osallistua ihan osallistumisen ilosta. Lisäksi mua kiinnosti urokset tuomaroivan Pekka Teinin mielipide Mörköstä nyt AVO-luokkalaisena. Mörkö kun on hänenkin kehässään käynyt kertaalleen junnuluokassa ja silloin mulle jäi kyseisestä tuomarista tosi mukava kuva. Eikä pelkästään sen vuoksi, että yksi Mörkön varaserteistä saatiin häneltä.. :D

Mörkö esiintyi isossa avoimessa luokassa hyvin, eikä esiintyminen isommin kärsinyt edes siitä, vaikka jotkut urokset meinasivat kehässä ruveta toisilleen ärhentelemään ja pullistelemaan. Mörkö sai varsin mukavan arvostelun, mutta etuosan puutteelliset kulmaukset tiputtivat tuomarin mukaan laatuarvosanan erittäin hyvään. Jälkeenpäin kuvista katsoen Mörkö ei kehässä seisonut ihan parhaalla mahdollisella tavalla (etujalat olivat suuntautuneet vähän eteenpäin, eivätkä olleet normaalisti rungon alla), joka varmasti vielä osaltaan korosti tuota vaikutelmaa etukulmauksista. Harmi juttu, mutta ei voi mitään.

Mörkön erkkariarvostelu näytti tältä:

"Rotutyyppi erittäin hyvä, hyvä pää, kaunis kaula. Melko suora etuosa, mikä näkyy myös liikkeessä. Hyvä rintakehä. hieman alaskiinnittynyt häntä. Hyvä raajaluuston vahvuus. Hyvä kesäturkki."

EH AVK-

Mukava erkkaripäivä kaiken kaikkiaan! Oli tosi kiva nähdä tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin göötti-ihmisiä (+ heidän gööttejään) ja vaihtaa kuulumisia kehän laidalla. Sekä uroksilla, että nartuilla oli ystävälliset ja perusteelliset tuomarit ja minun vinkkelistä kaikki järjestelytkin pelittivät erinomaisesti. Iso kiitos erkkarin järjestäjille mukavasta tapahtumasta! :)

* * *

Ruotsin puolellakin ollaan käväisty, nimittäin Överkalixin kansallisessa näyttelyssä 24.8. Siellä gööteillä oli israelilainen tuomari nimeltä Agnes Ganami Kertes. Semmoinen mukava vanhempi naisihminen. Uroksia oli näyttelyssä kolme: kaksi avoimessa ja yksi valioluokassa. Mörkö oli gööteistä arvosteluvuorossa ensimmäisenä ja sai EH:n. Mörkö taisi tämän tuomarin mielestä näyttää hieman liikaa pendolinolta, eli pitkärunkoiselta.

Arvostelu oli englanninkielinen:

"Too long in body, corr head, with good ears, eyes and prop. Slightly round croup. Lowset tail. Breed typical coat. Flows movement."

Eli suomeksi: 

"Liian pitkä runko, oikeanlainen pää, jossa hyvät korvat, silmät ja mittasuhteet. Hieman pyöreä lanneosa. Alaskiinnittynyt häntä. Rodunomainen turkki. Sujuvat liikkeet."

EH AVK2

* * *

30.8. Nala kävi ilman minua pyörähtämässä Limingan ryhmänäyttelyssä. Ilman minua sen vuoksi, että itse olin Jedin ja Mörkön kanssa Kemissä agilitykilpailuissa (näistä kisoista tarkemmin sitten toisessa postauksessa). Autonkuljettajaksi ja seuraneidiksi Nala sai Kaisan, joka itse osallistui näyttelyyn Jeni-pemun kanssa.

Kemissä olin tainnut juuri tulla jäähdyttelylenkiltä Mörkön ensimmäisen radan jälkeen, kun puhelin soi ja Kaisa ilmoitti linjan toisessa päässä, että Nala oli ollut Limingassa ROP! :) Pemut oli tuomaroinut liettualainen Livija Zizevska, joka oli ilmeisesti tykännyt Nalasta melko paljon, tai ainakin Kaisa oli kehässä kuullut hänen kehuvan Nalaa vielä erikseen kehäsihteereille arvostelun päätteeksi.

Yllä olevat kuvat: Minna Väyrynen

Nala oli kuulemma esiintynyt lainahandleri(e)nsa kanssa oikein hyvin. PN-kehässä Kaisa oli itse ollut kehässä Jenin kanssa ja Nala puolestaan sai kehäkaverikseen Johannan. Olisin ajatellut, että Nala sattaisi sellaisessa tilanteessa ruveta kehässä etsimään sitä "tutuinta" ihmistä (eli tässä tapauksessa Kaisaa), mutta olinkin näköjään väärässä. Eikä haitannut väärässäolo yhtään tällaisessa asiassa. Kiitos vielä Kaisalle ja Johannalle! :)

Ryhmäkehään mulla ei valitettavasti ollut Nalalle tiedossa ketään esittäjää (Kaisalla oli sovittua menoa iltapäiväksi, joten ei pystynyt jäämään, vaikka olisi halunnutkin), joten ensimmäistä kertaa Nalalla jäi ryhmäkehä kokonaan väliin. Näin jälkiviisaana mun olisi ehkä kannattanut miettiä ja sopia tämäkin asia IHAN KAIKEN VARALTA ennakkoon, eikä ruveta pähkäilemään asiaa vasta siinä vaiheessa, kun Nalan käpälään lätkäistiinkin se ROP-sijoitus.. Noh, ensi kerralla toivottavasti taas pykälää fiksumpana. 

* * * 

Viime viikonlopuksi matkustin junalla Nalan ja Mörkön kanssa Kuopioon kyläluutailemaan ja sieltä suunnalta käytiin lauantaina 6.9. päiväreissu Äänekosken ryhmänäyttelyyn Kaisan ja Emmin, ekä Jeni-, Sakke- ja Jaki-pemujen kanssa. Kirjaimellisesti päiväreissu, koska lähes koko päivä siellä kyllä vierähtikin, kun pemut olivat arvosteluvuorossa melkein heti aamusta ja göötit vasta viimeisenä rotuna iltapäivällä.

Pemuja oli näyttelyyn ilmoitettu Jaana Hartuksen arvioitavaksi 13 ja Nala oli nartuissa ainoa valioluokan osallistuja. Nala esiintyi kehässä pirteästi ja hyvällä asenteella, erityisen tyytyväinen olin liikkeisiin. Myös tuomari tykkäsi Nalasta sen verran, että antoi sille ERI:n ja SA:n (kuin myös vuosi sitten). Paras narttu -luokkaan pääsi vain kaksi narttua ja näistä Nala sijoittui toiseksi.

Nalan arvostelu:

"Erinom. tyyppiä oleva, 7v, varsin kompakti narttu. Hyvä ylälinja. Toivoisin hieman pidemmän rintakehän. Ilmeikäs pää. Hieman ulkonevat silmät. Toivoisin hieman enemmän etukulmauksia. Liikkuu tyypillisellä joustavalla askeleella."

ERI VAK1 SA PN2

Göötit tuomaroi Markku Kipinä. Kipinän kehässä olen käynyt kaikkiaan kolmesti, kahdesti Jedin kanssa (hakemassa H:n) ja kerran Mörkön kanssa pentuluokassa (se oli Mörkön ainoa pentunäyttely, jossa se ei saanut KP:tä, mutta sijoittui kuitenkin neljästä urospennusta toiseksi). En osannut yhtään arvioida, että mitä Kipinä Mörköstä nyt AVO-luokassa tykkäisi, mutta koitin pitää peukkuja pystyssä.. Vaan EH-linjalla jatkettiin jälleen.

Harmitti vähän, että Kipinä arvosteli Mörkön liikkeitä lukuunottamatta kokonaan pöydällä, koska Mörkö ei vaan pöydällä seisoessaan ole yhtä edukseen kuin maassa. Vaikka tuskinpa se lopputulokseen olisi mitään vaikuttanut. Kipinä(kin) mittasi Mörkön pöydällä ja sanoi sen olevan varsin lähellä ihannekorkeutta.

Mörkön arvostelu:

"Vielä hieman ilmavan vaikutelman antava, riittävän luuston omaava uros, jolla voisi olla hieman pidempi rintakehä. Hyvä kallo. Tummat silmät. Täyteläinen, lyhyehkö kuono-osa. Vahva purenta. Saisi olla voimakkaammin kulmautunut etuosaltaan. Riittävä kaula. Köyristää lanneosaansa hieman liikkeessä ja taka-askel jää rungon alle. Korkea kinner. Hieman löysyyttä edessä. Hyvä luonne."

EH AVK3

Kaisa oli kehän laidalle kuullut, että tuomari oli Mörköä arvostellessaan maininnut myös jotain pirteästä esiintymisestä tms., mutta liekö jäänyt kehäsihteeriltä kuulematta, kun sitä ei arvostelussa lukenut?

Äänekoskelta ei siis tullut sen kummempia kotiinviemisiä, mutta onneksi sentään viikonloppu muilta osin oli mukava. Sunnuntaina käytiin Puijon tornin ympärillä olevissa maastoissa lenkillä. Olihan siellä mäkeä poikineen! Ja koirat saivat vetää rallia sydämensä kyllyydestä. Puhelimen kamera ei yllättäen pysynyt koirien perässä, mutta tässä pari kuvaa Mörköstä hieman rauhallisemmissa tilanteissa..

Sunnuntaina iltapäivästä koitti sitten kotiinlähdön aika. Menomatkalla mulla oli junassa koirille varattuna ns. isojen koirien paikka, joten sain Mörkön ja Nalan kangashäkkiin matkan ajaksi. Paluumatkalle junasta ei ollut mahdollista tuollaista isoa paikkaa varata, joten riskillä varasin jonkun satunnaisen paikan lemmikkivaunusta. Hyvä tuuri kävi, sillä saimme paikan takimmaisesta penkkirivistä seinää vasten, joten Nala sai hakeutua penkkien alle omaan "koloonsa" ja Mörkö pääsi mun viereen penkille, koska se tuntui siinä viihtyvän paremmin, eikä paikalle tullut matkan aikana ketään muutakaan. 

Kotimatka junassa sujuikin varsin rennoissa merkeissä: