"Tulin voittamaan, en anna minkään seisoo tiellä.
Jippikayjei-hei-hei, sä tsiigaat voittajaa."

Näillä Cheekin tarjoamilla radioriimeillä starttasi meidän aamupäiväinen automatka kohti Rovaniemen agilitykisoja. Vitsillä heitin Arille, että olisikohan siinä tämän reissun teemabiisi. Mie kun en yleensä usko mihinkään ennusmerkkeihin tai kohtalohöpölöpö juttuihin, enkä sellaisiin tapaa kiinnittää huomiota. Mutta ehkä mun pitäisikin jossain määrin tarkistaa tuota ajattelutapaa, kun tällä kertaa mun heitto ei ihan pelkäksi vitsiksi jäänytkään..

Noh, aivan voittoja meille ei kyllä herunut, mutta saatiin se, mitä niin kovasti on yritetty ja toivottu tässä pitkin kevättä - nimittäin TUPLANOLLATULOS agilityn SM-kisoja varten! Vähintään henkisiä voittajia siis oltiin ja aivan mieletön fiilis toisen radan jälkeen! Me oikeasti tehtiin se, toiseksi viimeisissä mahdollisissa kisoissa ennen SM-ilmoittautumisajan umpeutumista! Viime tippa paras tippa, tai jotain.. :D

Rovaniemen kisoissa oli siis tänään vaan kaksi rataa kolmosluokille, joista molemmat vieläpä agiratoja, joten olin kieltämättä ennakkoon aika skeptinen sen suhteen, että oikeasti onnistuttaisiin nolla tehtailemaan molemmilta, kun muuttujia tässä touhussa on niin paljon. Mietin jopa, että kannattaako edes ilmoittaa noin pitkän matkan päähän kisoihin vaan kahden radan vuoksi, mutta onneksi ilmoitin! Ja peruin yhden tokokoepaikan sen vuoksi..

Paikan päällä sain todeta ennen molempia ratoja (jotka tuomaroi meille uusi tuttavuus, Petteri Kerminen), että ne olivat profiileiltaan sellaisia, että hyvin pitäisi olla mahdollisuudet onnistua, jos ei mitään hölmöyksiä radalla satu. Hoin sitä myös itselleni ennen radoille menoa Mörkön kanssa lämmitellessäni. Ja vannotin itselleni, että katsot ne puomin kontaktit kaikessa rauhassa, etkä omalla höseltämisellä pistä Mörköä loikkimaan kontaktin yli! Aikaahan niihin meni, mutta selkeästi Mörkö malttoi nyt alas asti "valua" kunnolla, eikä virheitä niistä. Sen sijaan A:n alasmenokontaktit oli melkoiset roiskaisut kun videolta jälkikäteen katsoin, mutta tuomari ei niistä virhettä merkannut, joten näillä mennään ja ollaan tyytyväisiä (tai hitsin helpottuneita).

Jälkimmäiselle radalle mahtui lisäksi yksi ylimääräinen jännitysmomentti, jonka vuoksi unohdin hetkeksi varmaan hengittämisen kokonaan. Mörkö nimittäin kompastui kolmoshyppyyn melko ronskisti - mutta rima pysyi kuin ihmeen kaupalla ylhäällä! Nyt on pakko sanoa, että joko joku toimihenkilö oli käynyt liimaamassa tuon riman kiinni (:D) tai sitten meillä kerrankin oli aivan helkkarinmoinen tuuri ja kaikki mahdolliset planeetat oikeissa positioissa. Siinä mielessäni ehdin vaan ajatella, että nyt on pakko tehdä loppurata puhtaasti, ettei tämmöinen onnenkantamoinen mene hukkaan..

Ensimmäisellä radalla Mörkö sijoittui viidenneksi ja toisella kolmanneksi (nollia tuli sillä radalla vaan se kolme), eli päästiin palkinnoillekin. Etenemä molemmilla radoilla yli 4 m/s, vaikka ne ei ihan meidän sujuvimpia kaikilta osin olleetkaan. Lisäksi näissä kisoissa oli sellainen hauska lisä, että tuplanollasta sai vielä erityispalkinnon (Care4Pets-tuotekassin). :)

http://youtu.be/IiyHXChsyW4

Nyt meillä on siis Mörkön kanssa kesäkuun agilityn SM-yksilökisoihin osallistumiseen oikeuttavat tulokset kasassa (vähintään 7 nollatulosta, joista yhden oltava tuplanolla). Että jippikayjei-hei vaan! ^__^ Eilen varmistui myös meidän osallistuminen joukkuekisaan, kun pääsimme mukaan Lakeuden Koiraharrastajien minijoukkueeseen. Jännää! :)

M%C3%B6rk%C3%B6_tuplanolla.jpg