Parit agikisat ollaan ehditty Mörkön kanssa kirmailla syyskuun loppupuolella. Toiset oli ihan "kotikisat" OKK:lla ja toiset sitten hieman kauempana Kajaanissa. OKK:lla oli kaksipäiväiset kisat 19.-20.9., joissa mahdollisuus juosta 2 rataa per päivä. Tuomareina toimivat Minna Räsänen ja Rauno Virta.

Noissa kisoissa mulla sattui ekaa kertaa sellainen moka, että lauantaina kisapaikalle saapuessamme tajusin ilmoittautumisen yhteydessä kisakirjan jääneen kotiin! Jos jotain positiivista asiasta hakee, niin onneksi tuo sattui sentään näissä lähikisoissa (ajomatkaa kisapaikalle oli n. 15 minuuttia), eikä esim. seuraavana viikonloppuna Kajaanissa. Nyt sentään pystyttiin hyppäämään äkkiä takaisin autoon ja hurautettiin kotiin kisakirjanhakureissulle (joka onneksi löytyi sieltä, minne sen epäilinkin unohtuneen - tietokonepöydälle paperikasan sekaan). Hieman tiukille meni aikataulun kanssa silti, kun takaisin kisapaikalle tullessamme minien ekan radan tutustuminen oli jo hyvässä vauhdissa..

Ihan hyvin ehdin onneksi saada radan iskostettua päähäni ja tämä ensimmäinen agirata aloitettiin Mörkön kanssa vitosen tuloksella. Nollaa tehtiin toiseksi viimeiselle esteelle asti, mutta sitten tipahti rima hypyltä alas. Olisi pitänyt ohjata tuo jotenkin muuten kuin pyörimällä itse mukana, kun sillä tapaa Mörkö taisi yrittää tehdä vähän turhan tiukan kurvin siivekkeen ympäri.

Toisella radalla meillä olikin jännät paikat tiedossa, kun olimme Mörkön kanssa starttivuorossa viimeisiä, eikä meidän vuoroon mennessä yksikään koirakko ollut onnistunut tekemään puhdasta nollatulosta. Suomeksi sanottuna oli siis enemmän kuin tuhannen taalan paikka sertiin ja sitä tietty lähdettiin yrittämään..

Ja yritykseksi se valitettavasti jäi, kun radan loppupuolella valitsin taas ohjauksen pöhkösti yhdelle takaahypylle. Siinä oli kepit vähän turhan lähellä, joten sen sijaan, että Mörkö olisi kiertänyt hypylle, se sujahtikin pujottelemaan keppien puoliväliin. Voihan kökkö! Vähän etukäteen pelkäsin, että tuossa saattaisi käydä noin, kun Mörkö lähtee pujottelemaan kohtuu herkästi.. Mutta otin riskin, koska en halunnut toisaalta toistaa sitä ekan radan tilannetta, että rima tipahtaisi, kun lähtisin ohjaamaan hypyn toisen siivekkeen kautta pyörimällä itse mukana. Enpä muuten tainnut olla ainoa, jota tuo hylky "pikkuisen" harmitti - katsokaa vaikka tuomarin ilmettä videolta.. :')

http://youtu.be/spw7Dea3v1M

Sunnuntaina jatkettiin tulosten osalta aika samalla kaavalla kuin lauantainakin: ekalta radalta (hyppäri) saatiin tuloseksi 5 (yksi rima tipahti) ja agirata meni hyllyttelyksi. Tuo hyppäri oli kyllä tosi kivan ja sujuvan tuntuinen rata - kaikista takaakierroista huolimatta! Saatiin varsin hyvä draivi päälle ja se näkyi myös meidän etenemässä (4,24 m/s), joka oli radan neljänneksi nopein. Ainoastaan muutama sheltti ja yksi kääpiöpinseri pinkoi vauhdikkaammin. Agirata puolestaan meni vähän höpöksi monessakin kohtaa, joten päädyttiin lopulta treenaamaan puomia ja poistuttiin radalta.

Nämä oli muuten meidän ekat kisat sitten kesäkuun SM-karkeloiden, kun ei saatu aikaiseksi yhtään nollatulosta. Vaihteeksi näinkin! :D

http://youtu.be/9Fzu69SaQHw

http://youtu.be/YiTpaJc2evM

* * * 

Seuraavan viikon lauantaina (26.9.) matkattiin sitten sinne Kajaaniin juoksemaan kolme rataa, jotka tuomaroi uusi tuttavuus Vesa Sivonen. Sielläkään ei päästy oikein tuloksilla juhlimaan meidän osalta, mutta mukava reissu oli silti kaiken kaikkiaan ja seura mitä parhainta. Kiitos Tiina ja Maiju! :)

Kajaanista mulla ei ole videota kuin yhdeltä radalta, mutta muistaakseni niissä ei hirveästi olisi ollut nähtävääkään. Ekana vuorossa ollut hyppyrata oli ehkä meidän sen päivän onnistunein suoritus. Yksi rima tipahti alas radan loppupuolella ja sitten ratahenkilö vähän sössi meidän viimeiset esteet, kun ei vissiin hoksannut, ettei ehdi nostaa rimaa takaisin ylös siinä välissä, kun tullaan jo takaisin samalle hypylle.. Eli hän seisoi aika lahjakkaasti meidän edessä, jolloin mulla meni ohjaus sekaisin ja onnistuin huitomaan Mörkön väärälle hypylle.

Myös toiselta radalta tuli hylky. Tai olisi tullut kaiketi vaikka kuinka monta hylkyä, jos kaikki niistä laskettaisiin. Tämän radan voinee tiivistää toteamukseen: Olin myöhässä. Mörköllä oli sen verran sokka irti, että mun suunnittelemat ohjaukset ei vaan toimineet, kun en yksinkertaisesti ehtinyt niitä tehdä niinkuin olin suunnittellut. Pitänee opetella juoksemaan kovempaa. :D Tässä video tuolta radalta (kiitos Maijulle kuvaamisesta!):

http://youtu.be/dErtF3I_0xA

Viimeiseltä radalta onnistuttiin taistelemaan tulokseksi 15. Muurin palikat kolisi ja lisäksi ohjasin Mörkön vahingossa keppien kakkosväliin ja yhden suoran putken jälkeen en saanut Mörköä taivutettua poispäinkäännöksellä hypylle tarpeeksi ajoissa, joten Mörkö kiersi hypyn taakse. Sain sen kuitenkin jollain ilveellä kiertämään hypyn kokonaan ja suorittamaan sen vielä oikein päin, mutta virhehän tuosta tuli. Olin aika yllättynyt, kun näistä aikasyöpöistä kieltovirheistä huolimatta päästiin kuitenkin ihanneajan sisään.. Olisi ihan kiva tietää, että mikä meidän etenemä olisi ollut ilman noita.

Nämä taisikin sitten olla viimeiset ulkokisat tälle vuodelle ja ihan hyvä niin. Kyllä tuolla Kajaanissa alkoi jo aika koleaa olla, vaikkei vettä satanutkaan!

Kuva: Jarmo Risto / RiffZi