Agilityn SM-kilpailut järjestettiin tänä vuonna Lahdessa (Nastolassa) 17.-19.6. Järjestäjänä Villähteen Agility-Urheilijat. Osallistumiseen oikeuttavat tulokset olimme Mörkön kanssa saaneet kokoon jo hyvissä ajoin melkein vuotta aikaisemmin, mutta kuten aiemmin kirjoittamastani postauksesta ilmeni, meinasi meidän osallistuminen kariutua melkein viime hetkillä.. Onneksi Mörkö kuitenkin ehti toipua loukkaantumisestaan hyvin, joten perjantaiaamuna 17.6. suuntasimme auton nokan kohti Etelä-Suomea!
On the road again..
Taukopaikalla
Perjantaina järjestettiin avajaiskilpailuna kaikille avoimet kolmosluokan kisat. Olin alunperin ilmoittanut Mörkön perjantaille sekä agility-, että hyppyradalle, mutta enpä ollut siinä vaiheessa hoksannut ajatella, että osallistujia tulisi luonnollisesti olemaan paljon enemmän kuin normikisoissa yleensä, joten myös päivän aikataulut olivat sen mukaiset. Agility- ja hyppyradan välillä olisi ollut niin monen monituista tuntia aikaa, että päätin ilmoittaa järjestäjille meidän jättävän ensimmäisen radan väliin. Olisi tullut niin kovin pitkä päivä Mörköllekin, kun mukana oli kuitenkin myös ajomatka Oulusta Lahteen. Eikä minuakaan haitannut, että saimme alle pikkuisen pidemmät yöunet, kun ei tarvinutkaan ihan niin aikaisin lähteä ajamaan.
Lahden päässä ajoimme ensin hotellille (Lahden Seurahuone), jossa ehdimme jonkin tovin oleskellakin ennen kisapaikalle lähtöä. Itse kisat pidettiin Rakokiven Urheilukeskuksessa, missä isolle kivituhkakentälle oli rakennettu kolme rataa vierekkäin.
Minien agilityradan tuomaroi perjantaina Anne Savioja. Arvioin kisan kulun hieman väärin ja lähdin lämmittelemään Mörköä ihan liian hyvissä ajoin.. Keli kisapaikalla oli melkoisen helteinen, joten sekä minä että Mörkö olimme meidän oman starttivuoron koittaessa jo melkoisen läkähdyksissä. No, ainakin oltiin hyvin lämpimiä, mutta kirosin kyllä jälkeenpäin, että olipas fiksu veto.. Onneksi ei ollut sille päivää enempää kisaamista tiedossa, joten jäähdyttelylenkkinä sai toimia rauhallinen kävely autoon (matkaa ehkä joku reipas puoli kilometriä) ja loppuillaksi hotelliin. Niin ja radalta saimme tulokseksi 10, kun muutama rima tipahti alas. Ja sillä meidän lopullinen sijoitus 63/127.
http://youtu.be/f2W_E44g1LQ
Mörkö offline..
Hotelliaamupala. Kyllä näillä eväillä jaksaa juosta! :D
Aamupalalla oli myös oma erikoisuutensa - vohvelibaari!
Lauantaina ratkottiin SM-joukkuemestaruudet. Minä ja Mörkö pääsimme tänä vuonna oman seuramme (Oulun Koirakerhon) minijoukkueeseen mukaan. Meidän lisäksemme joukkueeseen kuului kaksi kääpiöpinseriä ja sheltti. Ihan kiva rotukirjo siis. :) Minien joukkueradan tuomaroi Jari Helin, eikä meidän joukkueen osalta jäänyt kummoista raportoitavaa jälkipolville.. SM-kisojen ensikertalainen ja meidän joukkueen ensimmäisenä suoritusvuorossa ollut Pikku-Miina pisteli taululle nollatuloksen, mutta muu joukkue - minä ja Mörkö mukaanlukien - hyllytteli iloisesti.
Lauantain keli oli perjantaihin verrattuna aika paljon viileämpi ja sopivasti ennen mun ja Mörkön starttia alkoi sataa vettäkin, mutta ei se onneksi menoa hidastanut. Ehkä pikemminkin päinvastoin - ainakin itsestä tuntui, että meno oli jossain määrin vauhdikkaampaa kuin edellispäivänä.
Kuva: Sirpa Saari
Kuva: Sirpa Saari
http://youtu.be/25K62Mth7kA
Sunnuntaina SM-viikonloppu kulminoitui yksilökilpailuihin. Minien karsinta-, eli hyppyradasta vastasi Lee Gibson ja radalla olikin mukavasti haastetta. Oman jännitysmomenttinsa toi myös vallitseva säätila, eli toisin sanoen vesisade, jonka vuoksi kivituhkalla oleva rata oli muuttunut yhdeksi isoksi vesiesteeksi, kun pohja ei kyennyt imemään vettä niin nopeasti kuin sitä tuli lisää.
Mörkö nyt ei vesisateesta ja märkyydestä ole agilityssä ollut moksiskaan, mutta täytyy sanoa, että ihan noin kosteissa olosuhteissa ei kyllä aiemmin olla kisattukaan. :D Vaan eipä se isokaan vesimäärä tuntunut haittaavan menoa. Mörkön kanssa litilätisteltiin radalta virheetön suoritus, mutta ei aivan ylletty ihanneaikaan - yliaikaa merkittiin tulokseen 0,33s, eli alle puoli sekuntia. Sillä hetkellä päädyttiin tuloksissa sijalle 23.
Kuva: Sirpa Saari
Kuva: Sirpa Saari
SM-kisoissa hyppyradalta jatkoon (eli finaaliradalle) pääsevät 50 parasta koirakkoa tai kaikki puhtaan nollatuloksen tehneet. Mie ja Mörkö emme siis olleet automaattisesti jatkossa, vaan piti odottaa, että riittäisikö tuo meidän yliaikatulos viidenkymmenen parhaan joukkoon.. Koiria oli meidän suorituksen jälkeen vielä paljon jäljellä, joten en pidätellyt hengitystä jatkoonpääsyn toivossa.
Se tuli kuitenkin yllätyksenä, kuinka pienestä meidän jatkopaikka lopulta jäi kiinni. Meidän lopullinen sijoitus oli nimittäin 53/272! Eli ihan muutama koirakko vaan välissä. Tottakai se vähän harmitti, mutta toisaalta kuitenkaan ei. Olihan tuo kuitenkin melkoisen kova suoritus, että ei tehty radalla virheitä ja päästiin noinkin lähelle finaalipaikkaa! Parannettiin myös melkoisesti meidän sijoitusta viime vuodesta (88/241). Ehkä me vielä jonakin vuonna päästään sinne finaaliinkin.. Toivossa on ainakin hyvä elää. :)
Kuva: Sirpa Saari
Kuva: Sirpa Saari
http://youtu.be/cCrA4gYO4Cs
Vaikka hyppyradan jälkeen kisat omalta osalta olikin paketissa, niin halusin kuitenkin jäädä katsomaan kilpailut loppuun saakka. SM-kilpailuissa on kuitenkin omanlaistaan suuren urheilujuhlan tuntua ja kisakatsomossa on hienoa olla mukana jännittämässä.
Finaalin jälkeen edessä oli vielä automatka takaisin Ouluun ja onneksi seuraava päivä oli vapaata töistä.. Mukava reissu kaikin puolin ja toivottavasti olemme Mörkön kanssa mukana taas ensi vuonna, jolloin SM-kisat kisaillaan Lappeenrannassa! Tuplanollahan meillä on jo plakkarissa ja jospa ne puuttuvat irtonollatkin saadaan ajoissa poimittua kasaan.
Kommentit