Huh, jopas on vierähtänyt melkoinen tovi siitä, kun viimeksi sain aikaiseksi blogia päivitellä.. Tässä on ollut elämässä kaikenlaista hässäkkää (mm. muutto), niin tämä on sitten jäänyt. Vaan jospa sitä saisi nyt pikkuisen kunnostauduttua ja kirjoiteltua jatkossa vähän tiiviimmin. :D

Meillä on ollut Nalan kanssa aika hiljainen näyttelykesä tänä vuonna, koska meikäläisen rahatilanne ei ole ollut paras mahdollinen. Ilmoitin Nalan vain kahteen näyttelyyn (Ylivieska KV ja Kemi KR), joten tänä vuonna jäi siis nuo kotinäyttelytkin, eli Oulun kansainväliset, väliin.

Ylivieskassa (su 18.07.2010) tuomarina oli tanskalainen Hans Erik Pedersen ja hänen tuomaroitavakseen oli tullut kaikkiaan 18 pembrokea. Narttujen avoimessa luokassa oli yhteensä 3 koiraa ja Nala sai laatuarvosanaksi erinomaisen ja sijoittui avoimen luokan ensimmäiseksi!

Paras narttu -kehässä jännitys tiivistyi, kun tuomarin sijoittamat neljä koiraa olivat kaikki jo valioituneita, joten niistä kukaan ei voinut vastaanottaa sertiä. Serti menisi siis jollekin jäljellä olevista kolmesta koirasta: Nalalle, toiselle ERI:n saaneelle AVO-nartulle, tai sitten ERI:n saaneelle juniorinartulle. Vaan niin siinä sitten kävi, että junnunarttu sai sertin ja Nala sai tyytyä varasertiin - joka oli meille kolmas laatuaan. Mutta ei voi valittaa, hienosti mennyt näyttelypäivä joka tapauksessa! :)

Nalan Ylivieskan arvostelu:

"Feminine head. Correct bite. Would like a stronger underjaws. Excellent neck and topline. Well a front and rear. Moves very well from all sides. Good coat and colour. Well angulated. Good temperament."

ERI AVK1 "PN6" VASERT.

* * *

Vain vajaan viikon kuluttua (24.07.2010) olikin sitten jo vuorossa Kemin kaikkien rotujen näyttely, jonne lähdettiin Sannan ja Siirin kanssa. Olimme paikalla jo hyvissä ajoin (+ lisäksi pemujen kehät alkoivat melkoisesti myöhässä), joten ehdimme nähdä, miten pemujen tuomari Leila Kärkäs arvosteli muitakin rotuja (mm. valkoiset paimenkoirat, lyhytkarvaiset colliet ja cardiganit) - ja melko tiukkaa linjaa hän tuntui vetävän! Jossain vaiheessa alkoi sininen nauha tuntua aika todennäköiseltä..

Pemuja oli ilmoitettu Kemiin 13, mutta vain 9 oli tullut paikalle. Narttujen kehät alkoivat suoraa avoimen luokan koirilla, koska juniori- ja nuorten luokassa ei ollut yhtään koiraa paikalla. Avoimessa luokassa oli jälleen 3 narttua, joista Nala oli arvosteluvuorossa viimeisenä. Lotta sai EH:n ja Siiri H:n (ilmeisesti sen vuoksi, että Siirillä häntä kaartuu liikkeessä selän päälle), joten olin siinä vaiheessa todella varma, että tuskin heruisi erinomaista meillekään..

Tuo olettamus vain vahvistui, kun kuulin sieltä täältä pätkiä tuomarin sanellessa Nalan arvostelua (mm. leveäasentoisista korvista ja pyöreästä otsasta). Siksi olin kieltämättä melkoisen yllättynyt, kun kehäsihteeri tuli ja ojensi meille vaaleanpunaisen ERI-ruusukkeen! Ja koska Nala oli ainoa erinomaisen saanut narttu, sijoittui se automaattisesti paitsi avoimen luokan, myös paras narttu -kehän ensimmäiseksi - ja sai näin ollen ihkaensimmäisen oikean sertinsä!! :)

Rotunsa paras -kehässä Nala sai "parikseen" veteraaniuroksen. Kehänkiertämisen jälkeen tuomari totesi, että "tänään nuoruus on valttia" ja ojensi punakeltaisen ROP-ruusukkeen meille! Olin sen verran äimänkäkenä, etten kai siinä täpinöissäni tajunnut edes onnitella VSP-koiran esittäjää, joka jäi vähän harmittamaan jälkikäteen. :(

Rotukehien jälkeen jäätiin sitten odottelemaan ryhmäkehiä, jotka alkoivat muistaakseni joskus neljän aikaan iltapäivästä. 1. ryhmän tuomaroi suomalainen Ritva Raita. Corgeja ei hirveän monesti näy sijoittuvan ryhmäkehissä, joten olin tavattoman otettu (ja yllättynyt), kun tuomari poimi Nalan ensin kahdeksan parhaan joukkoon. Ja lopulta sijoitti Nalan neljänneksi! :)

Harmi vain, että Nala isossa kehässä alkoi jo olla aika väsynyt ja lisäksi se paineistui yleisön taputuksista ja kaiuttimista kuuluvasta selostuksesta, joten sen esiintyminen ei ollut parasta mahdollista. Tuomarikin meille pariin otteeseen mainitsi harmitellen, kun Nalalla häntä roikkui alhaalla, eikä ollut terhakkaasti pystyssä.. Mutta näin tällä kertaa.

Todella tyytyväinen olen kuitenkin Nalan esiintymiseen ja käytökseen kokonaisuutena. Eikä olisi paljon paremmin voinut päivä mennä tulostenkaan osalta. :) Ja meikäläinen sai kotiinviemiseksi Nalan palkintojen lisäksi myös palaneen pärstäkertoimen ja hartiat - auh! Vaan mitäs lähdin näyttelyyn sillä asenteella, että ei siellä kuitenkaan mene kuin pari tuntia, joten turha ruveta läträämään aurinkorasvan kanssa. Tyhmästä päästä kärsii tunnetusti melkein koko ruumis! :DD

Tässäpä vielä loppuun tuo Nalan arvostelu, tuomarina siis Leila Kärkäs:

"Hyvät mittasuht. ja voimakkuus. Hyvin liikkuva narttu, jolla hieman pyöreä otsa. Silmien tulisi olla tummemmat. Kovin tyvileveät korvat. Hyvä rintakehä ja lanteen pituus. Riittävä eturinta. Tasapainoinen raajarakenne. Liikkuu hyvin. Hyvä karva ja käytös."

ERI AVK1 PN1 ROP SERT & RYP-4.

Nala poseeraa palkintojen kanssa. Kuva © Ari Lavander