Huhtikuun alkupuoliskolla sain ikävän muistutuksen siitä, että mun pikkukettu-Nala ei ole enää ihan nuori.. Huomasin nimittäin sitä mahasta rapsutellessani, että yhdestä takanisästä tuli verensekaista eritettä ja tarkempi kopelointi osoitti, että Nalalla tuntui nisän vieressä patti, mikä suurella todennäköisyydellä olisi nisäkasvain. :(

Viikon sisällä patin löytymisestä Nalan nisäkasvain leikattiin ja leikkauksen yhteydessä todettiin, että patteja olikin itseasiassa kaksi melkein samassa "ryppäässä". Molemmat saatiin poistettua ja ne lähetettiin patologille tutkittavaksi, jotta saisin vähän lisätietoja siitä, että minkä tyyppisiä kasvaimia ne ovat, ja millainen uusiutumisriski ja ennuste tulee olemaan.

Patologin vastaus saatiinkin nopeasti muutamassa päivässä ja uutiset olivat parempia kuin olin uskaltanut toivoakaan, sillä kumpikaan ei ollut mikään pahanlaatuinen ällötys!

Tällaisen lausunnon Seppo Saari Patovetiltä oli kirjannut:

Tuumori 1) Maitorauhasen adenooma, complex
Tutkitussa näytteessä todettiin hyvin rajoittunut hyvänlaatuinen maitorauhaskasvain (...). Kyseessä on maitorauhasen complex adenooma, joka vaikuttaa kokonaan poistetulta. Tämän tyyppiset kasvaimet eivät yleensä uusiudu paikallisesti kirurgisen poiston jälkeen.

Tuumori 2) Maitorauhastiehyiden duktektasia
Tutkitussa näytteessä todettiin lievä maitorauhaskudoksen liikakasvu ja voimakas maitorauhastiehyiden kystinen laajentuminen, johon liittyy kalkkeutumaa ja lymfosytäärinen tulehdusreaktio. Kyseessä on paikallinen maitorauhastiehyiden kehitys- tai toimintahäiriö. Kasvaimeen viittaavaa ei tässä tuumorissa todettu.

Nala oli ennen kasvainoperaatiota ja joitain päiviä sen jälkeen antibiootilla (nisästä tulleen eritteen vuoksi) ja kipulääkettä se sai muutamana päivänä. Olin todella yllättynyt siitä, miten nopeasti Nala leikkauksesta toipui, koska usein nisäkasvainleikkaukset voivat olla kohtuullisen kivuliaita. Ensimmäisen illan se oli tottakai tokkurassa leikkausanestesiasta, mutta jo seuraavana päivänä sen vointi alkoi olla aika lailla normaali.

Missään vaiheessa Nala ei ole valittanut tai muutoin näyttänyt kipua (paitsi haavalapun irrotuksesta se ei ollut kovin innoissaan..). Heti seuraavana päivänä se olisi halunnut telmuta pihalla Jedin ja Mörkön kanssa, joten jouduin vähän toppuuttelemaan menoa, ettei sattuisi vahinkoja. Kävelylenkit pidettiin aluksi lyhyinä, mutta parin viikon sisällä olimme jo tainneet palata ihan normaaliliikuntaan.

Leikkauksen aikoihin ulkona oli "mukavat" rapakelit, mutta tarvittaessa suihkuttelin leikkaushaavaa ulkoilun jälkeen, jotta se pysyisi puhtaana. Suojakauluria Nala sai pitää lähinnä öisin ja työpäivien aikana varmuuden vuoksi, mutta yleisesti ottaen se ei vaikuttanut olevan haavastaan erityisen kiinnostunut.

Tässäpä vielä kuvasarjaa haavan parantumisesta:

Haava leikkauspäivänä.
Haavassa on ihonalaiset sulavat tikit, eli tikkejä ei tarvitse poistaa.

Haavalappu irrotettiin parin päivän kuluttua leikkauksesta ja siihen mennessä haava-alueelle oli tullut "kivasti" mustelmaa. Näyttää hurjalta, mutta on aika tyypillistä tällaisen operaation jälkeen, eikä aiheuttanut mitään toimenpiteitä.

"Onko pakko kuvata?"

Viitisen päivää leikkauksesta.
Mustelma-alue on vielä vähän levinnyt, mutta sen väri on alkanut jo haalenemaan.

Leikkauksesta aikaa tasan viikko ja selvä muutos havaittavissa mustelmien suhteen. Pikkuisen iho meinasi ärtyä tuosta haavan loppuosasta, joten laitoin siihen aina suihkuttelun jälkeen paikallishoidoksi Vetramil-hunajasalvaa.

Reilu 1,5 viikkoa leikkauksesta.
Karvansänkeä alkaa jo näkyä, mustelmat ovat aikalailla hävinneet. Leikkausalueelle on pikkuisen kertynyt nestettä, mutta sille ei tehty mitään, kun ei vaivannut koiraa mitenkään. Pikkuhiljaa tuo pieni "pullotus" laski itsekseen.

Syyllistävä tuijotus..

2 viikkoa leikkauksesta: Hyvältä näyttää! :)

"Oon jo ihan terve!"

Alle kolmen viikon kuluttua leikkauksesta käytiin jo koirakavereiden kanssa metsälenkillä. :) Maha on vielä jossain määrin vähäkarvainen, mutta eiköhän se siitä ajan myötä normalisoidu.