Välillä on kiva saada pieni irtiotto noista näyttelykehistä ja päästä purkamaan höyryjä hieman fyysisempään touhuun, eli agilityyn. Treenithän meillä oli melkein koko kesän tauolla (ja jatkuivat itseasiassa elokuun alussa), mutta sehän ei estä kisoissa käymistä, kun perustaidot on hallussa. Heinäkuun lopussa sattui OKK:n iltakisat sen verran passelisti, että töistä kerkesin peräti molempina päivinä juoksentelemaan: keskiviikkona Mörkön kanssa ja torstaina Jedin kanssa. Olihan se Jedinkin aika vihdoin päästä kisoihin asti, kun ne viimeisimmät Kokkolan ilmotkin meni harakoille..

Radat tuomaroi molempina päivinä Salme Mujunen. Hänen yhdellä radalla ollaan kerran käyty Jedin ollessa 2-luokassa ja silloin mieleen jäi, että rata oli suht helppo kakkosluokan agiradaksi, eikä siellä ollut puomia. Sittemmin kuulin, että Mujunen ei yleensäkään kovin usein puomia radoillaan käytä ja sehän sopii meille vallan mainiosti.

Syöksysämpylät
Jedi_M%C3%B6rk%C3%B6_agiepikset-normal.j

Keskiviikkona (30.7.) oli mun mielestä oikein passeli keli kisaamiseen, ei liian kuuma, mutta ei toisaalta kylmäkään. Ensimmäisenä vuorossa ollut agilityrata oli suht suoraviivainen, mutta kuitenkin muutamilla "koukuilla" varustettu. Kepit olivat heti toisena esteenä ja ne hieman jännittivät. Ja oli siellä muutama muukin kohta, joita piti vähän miettiä, että miten ne ohjaisi, jotta virheiltä (esim. putkien vääriin päihin livahtamisilta) vältyttäisiin.

Ilmeisesti omat ohjausvalinnat eivät olleet Mörköstä yhtään huonompia ja vielä planeetatkin taisi olla sen verran oikeissa asennoissa, että onnistuttiin tekemään puhdasta rataa ihan loppuun saakka. Tuloksena siis meidän ensimmäinen nolla kakkosluokasta! Suoritusaika riitti kolmanteen sijaan ja koska osallistujia oli sen verran paljon, saatiin sillä sijoituksella myös meidän kakkosluokan LUVA-tili aukaistua, jeee! Kovin isoja eivät kärkikolmikon nopeuserot olleet: Mörkön etenemä radalla oli 3,86 m/s ja voittajakoiralla 3,96 m/s, eli eroa "huima" 0,1 m/s. Muutama pitkäksi venähtänyt kurvi tai vauhdin hidastus ja se on siinä.. :D

Toinen rata oli hyppyrata ja melko suoraviivainen vauhtirata sekin. Alun hyppy-hyppy-putki-asetelma tosin aiheutti hetkellisesti pientä hämmennystä, koska rataantutustumisen aikaan putken suu oli 90 asteen kulmassa aiempaan hyppyyn nähden, mutta kun koiria oli juossut radalla ennen meitä (mm. maksit), oli putken suu hiljalleen kääntynyt niin, että se olikin hypyltä tultaessa hieman jyrkemmässä kulmassa, eli putken suu osoittikin hieman pois päin aiemmalta hypyltä (videolta ehkä hieman näkee mitä tarkoitan), eikä sitä oltu hoksattu korjata. Mörkö kuitenkin hanskasi tilanteen ja meni putkeen kuten kuuluikin.

Seuraava kinkkinen kohta oli radan päädyssä parin hypyn jälkeen, joista jälkimmäinen oli suunnattu suoraa edessä olevan putken väärää päätä kohti. Melko voimakasta vartaloapua tuli siis tuossa kohtaa käytettyä kaiken varalta, jotta putkihakuinen Mörkö ei ehtisi lukita sitä väärää päätä. Näistä hankalammista kohdista selvittiin jotensakin kunnialla, mutta sitten päätti yksi rima tipahtaa alas - puoliksi! Sen nähdessäni mua rupesi melkein jo naurattamaan, vissiin tästä rimojen puoliksi tiputtelusta on tulossa joku Mörkön oma bravuuri, kun en ole aiemmin moista kisoissa sattunut näkemään koskaan ja nyt Mörkölle on niitä tullut lyhyen ajan sisällä peräti kaksin kappalein. :D

Tällä kertaa puolikas rimantiputus tulkittiin virheeksi ja se jäikin radan ainoaksi, eli melkoisen lähellä oltiin tuplanollaa. Lopputuloksena siis 5 ja Mörkön aika oli radan neljänneksi nopein. Radan lopussa olleessa pujottelussa Mörköllä jumitti takaosa kiinni viimeiseen keppiin ja siitä tuli hieman ikävän näköinen nykäys kropalle (ilmeisesti Mörkö oli ensin menossa viimeisen kepin ohi ja vähän turhan viimetipassa tulikin toisiin ajatuksiin ja sen seurauksena takaosa ei enää täysin ehtinytkään liikkeeseen mukaan). Onneksi mitään vakavampaa ei kuitenkaan sattunut ja tämän varmisti myöhemmin myös hieroja, jonka käsittelyyn olin jo aiemmin varannut Mörkölle ajan seuraavan viikon alkuun.

http://youtu.be/mW7W4jvs-mg

* * *

Torstaina (31.7.) säiden haltija ei ollutkaan enää yhtä suosiollisella tuulella kuin edellisenä päivänä. Jo päivällä rupesi satamaan oikein urakalla vettä ja ukkostamaankin, ja mitä pidemmälle päivä kului, sitä epätodennäköisemmältä näytti, että sää juurikaan iltaan mennessä paranisi. Lähdin kuitenkin kaiken varalta paikan päälle, koska voihan se säätila muuttua aika äkillisestikin. Päätin kuitenkin jo etukäteen, että JOS agiradalla olisi ennakko-odotuksista poiketen puomi, jättäisin radan suosiolla kokonaan väliin, enkä alkaisi ottamaan riskiä, että Jedi liukastuu märällä puomilla ja putoaa. 

Kisat alkoivat hyppyradalla, jonka aikana keli oli vielä suhteellisen kostea. Mulla silmälasit kastui ja huurustui sen verran paljon, etten oikeasti meinannut nähdä lasien kanssa yhtään mitään. Lisäksi lasit meinasivat kosteina valua koko ajan häiritsevästi nokan vartta alas.. Ei siis oikein auttanut muu kuin jättää silmälasit radan ajaksi pois päästä. Vaikka mulla ei mikään maailman surkein näkö olekaan, niin sen verran huono kuitenkin, että vähänkään kauempana olevat kohteet alkavat näyttää sumeilta ilman laseja. Onneksi agilityesteet ovat sentään aika räikeän värisiä ja rataantutustumisen olin tehnyt rillit päässä, joten oli mulla melko hyvä käsitys siitä, että mihin suuntaan mun piti radalla liikkua. Haastetta elämään.. :D

Jedin radoista mulla ei valitettavasti ole videota, kun Ari ei ollut kisoissa mukana, eikä kuvaaminen todennäköisesti olisi muutenkaan sääolosuhteiden takia onnistunut. Pitää siis tyytyä itsesutaistuihin kaavakuviin kolmosten radoista. Ne saattavat sisältää virheitä mm. esteiden tarkoissa sijoitteluissa, kulmissa ja etäisyyksissä, mutta jospa noista jonkinlaisen käsityksen saa silti.

Kolmosten radoiksi sekä hyppy-, että agirata olivat varsin helppoja. Ihanneaika ei ollut mikään älyttömän tiukka (etenemä 3 m/s) ja rimat olivat matalimmassa korkeudessa, eli mineillä 25cm. Mua ja Jediä tämä ei haitannut yhtään. Oli oikeastaan aika virkistävää päästä vaihteeksi sellaiselle radalle rallittamaan, jossa ei ollut takaakiertoa takaakierron perään tai jotain muuta yhtä "mukavaa". Jälkeenpäin tajusin, että hyppyradalla ei ollut keppejäkään ollenkaan, mutta ehkä se oli tuomarin ratapiirrokseen tekemä muutos kehnosta säästä johtuen? 

Radan alkupuoli suoritettiin Jedin kanssa puhtaasti, mutta sitten yhden putken (nro 15) kohdalla unohdin hetkellisesti ohjaavani Jediä, enkä Mörköä: en varmistanut putkeen menoa kunnolla ja heti se kostautui siten, että Jedi tulikin putken suusta ohi ja siitä siis kieltovirhe. Radan lopusta napattiin vielä toinen vitonen, kun suoran putken jälkeen Jedi syöksyi louskuttaen suoraan mun jalkoihin, jonka seurauksena tallasin vahingossa sen etutassulle. Tämän voimasta Jedi teki muutaman sivuttaisen kommandokierähdyksen ennen kuin jalat löysivät tukevasti maanpinnalle ja päästiin viimeisen hypyn kautta maaliin.

Hullulla on hullun tuuri ja ehkä sen turvin Jedi onneksi selvisi tästä törmäyksestä ehjänä. Mitä nyt herra louskuttajan asenne saattoi saada pienen kolauksen - oli meinaan hiljaista gööttiä jonkin aikaa törmäyksen jälkeen. Vaan melko pian Jedi sai kasattua itsensä ja seuraavalla radalla oli jo vanha tuttu, äänekäs meininki. Joskaan meikäläisen jaloille Jedi ei sentään toistamiseen rynninyt, joten jospa sekin vaikka oppi ekalta radalta jotain..

okk_hyppyrata3lk-normal.jpg

Agilityradalla ei puomia ollut ja vesisadekin onneksi ehti siihen mennessä loppua. Eihän se toki sitä tosiasiaa poistanut, että lenkkarit oli vettä täynnä ja vaatteet litimärät, mutta kunnolla vaan lämmittelyhölkät ja sitten radalle. Jedi oli ekan radan jälkeen ehtinyt jo aika hyvin kuivaa, kun oli jäähdyttelykävelyn jälkeen saanut olla häkissä sateelta suojassa.

Agilityrata oli osittain suoraviivainen, mutta pientä vääntökin siitä löytyi. Kepit jännitti mua eniten ja niitä tulikin varmisteltua oikein ekstrapaljon - ja aikaa kului. Siitä eteenpäin rata lähti rullaamaan aika mukavasti. Monilla koirakoilla tuo loppusuora meni siten, että koira joko painatti reippaasti ohjaajan edellä tai tuli ohjaajan perässä, mutta me Jedin kanssa juostiin koko matka rinta rinnan. :) Jedi varmasti pääsisi nopeampaakin, mutta ei se lähde irtoamaan. Positiivista tuossa suoralla oli kuitenkin se, että Jedin focus oli vierekkäin juoksemisesta huolimatta suuntautunut eteenpäin, eikä meikäläiseen!

Maaliin viiletettiin ilman ratavirheitä ja päästiin myös ihanneajan sisään, joten tuloksena meidän eka nollatulos 3-luokasta! Ei minusta yhtään huonosti siihen nähden, että Jedin kanssa ollaan treenattu tai tehty muutakaan agilityyn liittyvää viimeksi huhtikuussa! :)

Sertistä nyt oli ihan turha edes haaveilla, kun nollatuloksia teki meidän lisäksi "muutama" muukin: kaikkiaan 19 koirakkoa sai kirjoihinsa 0-tuloksen ja meidän sijoitus niiden joukosta oli 16. :D Vaan tyytyväinen olen silti, kun ei nuo nollatulokset kolmosluokasta ole meille mitään itsestäänselvyyksiä. Jedin etenemä radalla oli 3,49 m/s, johon varmasti osittain vaikuttaa tuo keppien hitaus. Mutta jatkamme harjoituksia.

okk_agirata3lk-normal.jpg