Elokuun viimeisenä viikonloppuna (la 30.8.) ajelin yksinään Kemiin agilitykisoihin Mörkön ja Jedin kanssa. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun noinkin pitkälle uskaltauduin autoilemaan ilman ketään kaveria. Mulle kun tuppaa nuo vähänkään pidemmät automatkat olemaan hieman haastavia, koska jostain syystä mua alkaa autossa yleensä aina väsyttää hirveästi, joten pelkään nukahtavani rattiin. Siksi mielellään autoilen pidemmät matkat joko pelkääjän paikalla tai sitten niin, että tarvittaessa on apukuski mukana, jos väsymys käy ylivoimaiseksi.

Nyt ei vaan ollut mahdollista saada ketään kaveriksi, joten yksin oli lähdettävä, jos mieli kisaamaan. Onneksi Kemi ei ihan älyttömän kaukana sijaitse, mutta hirvitti silti. Ja reissun jälkeen totesin, että kyllä tuo taitaa olla ainakin tällä hetkellä aika lailla maksimimatka, jonka pystyn yksin ajamaan - sen verran kovasti keräsi silmäluomet painoa sekä mennessä, että takaisin tullessa.

Kaikenlaiset kikkakolmoset läpikäymällä sain onneksi itseni pidettyä hereillä. Melkein naurattais, jos ei oikeasti vähän ahdistais tämä koko asia.. :/ Elättelen toiveita, että tämä autoväsymys ajan myötä edes vähän helpottaisi. Niin ja kisapaikalle saavuin onneksi sen verran hyvissä ajoin, että kerkesin autossa vetäistä n. puolen tunnin tirsat, jotka tulivat kyllä enemmän kuin tarpeeseen!

* * *

Vaan mitenkäs ne itse kisat sitten? Aamupäivä alkoi meidän osalta kakkosten radoilla, eli ensin oli Mörkön vuoro astua areenalle. Kakkosluokat tuomaroi Jari Tienhaara. Mulla ei näistä kisoista ole ollenkaan videomateriaalia, enkä älynnyt silloin tuoreeltaan piirtää rataprofiilejakaan muistiin, mutta Google on onneksi kaveri! Löysin jälkikäteen netistä toisten kisaajien videopätkiä heidän omista suorituksistaan noilta samoilta radoilta, joten niistä sain sen verran muistinvirkistystä, että onnistuin jonkinlaiset ratakaaviot raapustelemaan. Näkyypähän edes esteiden suoritusjärjestykset, vaikka nämä eivät miltään muilta osin alkuperäisiä ratasuunnitelmia muistuttaisikaan.. :D

Ensin oli vuorossa A-agilityrata. Sujuva ja melko vauhdikas pätkä, jossa oli muutama semmoinen kohta, jossa piti hieman, mutta ei liikaa, varmistella. Esim. A-esteen jälkeinen putki: Mörkön putki-imun tietäen se olisi hyvin voinut valita jonkun muunkin putkensuun kuin sen, johon yritin ohjata - varsinkin, kun A-esteeltä oli muistaakseni melko suora linja vasemmalle. 

Tästä putkihommasta selvittiin virheittä, mutta sen jälkeen puomilla näytti minun sivusilmään siltä, että Mörkö olisi loikannut alasmenossa vähän liian ylhäältä.. Jatkettin rata loppuun normaalisti, eikä tehty virheitä. Oletin siis, että tultiin vitosen tuloksella maaliin, mutta kehän laidalla eräs tuttu tulikin onnittelemaan nollatuloksesta. Olin hieman äimänkäkenä ja sanoin vaan, että ei kai se voinut olla nolla, kun minusta näytti, että Mörkö hyppäsi puomin kontaktin. Tuttava totesi, että hän ei ainakaan ollut nähnyt, että tuomari olisi kättä nostanut virheen merkiksi. Mie en kuitenkaan halunnut innostua ennen aikojaan, joten lievästi epätietoisissa tunnelmissa lähdin Mörkön kanssa jäähdyttelylenkille.

Meidän tullessa takaisin, kisojen kuuluttaja luetteli sopivasti minikakkosten radan tuloksia ja uskottava se vaan oli: Mörkölle nolla ja vieläpä voitto-sellainen (sijoitus 1/8), eli toka LUVA kakkosista oli totta! Ja melkein heti sen perään sain Kaisalta soiton siitä, että Nala oli Limingan ryhmänäyttelyssä ollut ROP. Kieltämättä oli aika hieno fiilis sillä hetkellä.. :)

Myös B-hyppyrata vaikutti enimmäkseen aika mentävältä radalta, mutta eniten päänvaivaa aiheutti kolmantena esteenä olleet kepit. Ja tuloksista päätellen mie en ollut ainoa, joka koki sen vaikeaksi kohdaksi. En tiedä, tuliko mistään muusta kohdasta niin paljon virheitä sillä radalla. Hankalaahan tuossa oli lähestymiskulma, eli kepit eivät olleet suorassa linjassa renkaaseen.

Aluksi mietin, että ohjaisin kepit niiden oikealta puolelta, jolloin pujottelun aloitus olisi ollut Mörkölle todennäköisesti helpompi, mutta keppien jälkeinen elämä olisi voinut ohjauksen puolesta tuottaa enemmän hankaluuksia. Lopulta kuitenkin päädyin ohjaamaan kepit niiden vasemmalta puolen.. ja hänekseenhän se meni. En ehtinyt renkaan jälkeen suoristaa Mörkön linjaa tarpeeksi keppeihin nähden, vaan se viipotti renkaalta suoraan eteenpäin ja meinasi lähteä pujottelemaan ekan kepin väärältä puolelta. Pointsit Mörkölle kuitenkin yrityksestä. :D

Keppien aloitus korjattiin, joten vitonen pohjalla jatkettiin eteenpäin, eikä muita virheitä sitten tullutkaan, joten meinasi tuplanollakin olla aika lähellä! Myös tällä vitosen tuloksella irtosi voitto, joten ei yhtään pöllömmät kisat Mörkön osalta. Palkinnoksi saatiin pari Mustin ja Mirrin lahjakorttia.

Kolmosten radat tuomaroi Eevaliisa Pohjanen. Rataantutustumisten aikoina olin vielä aika hyvillä mielin, koska radat eivät vaikuttaneet miltään älyttömän hankalilta. Oli sellainen olo, että näistä voitaisiin jopa selvitä Jedin kanssa ja ihan kunnialla. Vaan kuinkas sitten kävikään.. Jedi oli radalle päästyään ihan hiton kierroksilla ja molemmat radat menivät vaan rehellisesti sanoen plörinäksi. Jedi louskutti, rimoja kopisi, tuli kieltovirheitä ja muistaakseni yksi lentokeinukin.. 

Eka rata (B-hyppyrata) myös hyllytettiin, kun mulla meni ohjauksen kanssa pasmat sekaisin ja vedin Jedin yhden hypyn yli väärään suuntaan (taisi olla hyppy nro 15, jos en ihan väärin muista). No, jos nyt jotain positiivista, niin kepit sentään meni ekalla radalla virheittä. :) Ekan radan tuloslappusessa oli merkinnät 5, K ja HYL.

Toisen radan (A-agilityrata) lappusessa lukikin sitten astetta pidempi sarja: 5, 5, K, 5, 5. Ja tuohon kun lisätään vielä melkein viiden sekunnin yliaika, niin lopputuloksena "koreili" tuloslistassa 29,88. Noh, aina ei voi onnistua. Jedin kohdalla harmittaa ehkä vielä enemmän, ettei mulla ole ratoja videolla, koska haluaisin "toisesta näkökulmasta" hieman analysoida, että mitähän hittoa siellä radalla tapahtui. Ja oliko se meidän meno oikeastikin niin kauhean näköistä, miltä itsestä tuntui..

Vaan ainakin Jedillä taisi olla radoilla kivaa (kartturilla ei ehkä niinkään..). Tarttis vissiin löytää tuosta koirasta joku jarrunappula, josta saisi tarvittaessa tehoja säädettyä hieman pienemmälle. Siihen asti koitamme ottaa nämä toilailut huumorin kannalta, vaikka se välillä meinaakin melkoista hermorakennetta kysyä.. :D