Kirjoitan taas vähän tämmöisiä yleisiä kuulumisia, kun mitään ihmeellistä ei ole meille sattunut.

Mainostetaanpa alkuun vaikka sitä, että Facebookin Best Friend -yhteisössä on käynnissä joulukuvakilpailu, johon Nala osallistuu tämmöisellä kuvalla:

Kilpailun voittaja(t) valitaan äänestyksen perusteella ja tulos julkistetaan 18. joulukuuta. Torstaihin asti on siis vielä aikaa kerätä ääniä, joten kaikki halukkaat voipi käydä antamassa äänensä Nalalle klikkaamalla tästä (kisassa voi antaa yhden äänen päivässä).

Äänestäminen edellyttää kirjautumista Facebookiin ja se on ilmaista. Tarvitsee vain klikata sitä "vote now" -namiskaa, jolloin sen tilalle pitäisi vaihtua teksti "I voted". :) Joillain kavereilla on tosin ollut ongelmia tuon äänestyksen kanssa (teksti ei ole vaihtunut, jolloin äänetkään ei todennäköisesti ole menneet perille). Joillakin on auttanut sivuhistorian tyhjentäminen, joillain taas se, että menee kilpailun "pääsivulle" ja klikkaa siellä Nalan kuvan vieressä olevaa "vote now" -nappia.

Nala näyttäisi tällä hetkellä olevan tuolla kilpailussa kolmantena ja mielellään pidettäisiin se sijoitus torstaihin asti - palkintona kun on vuoden herkut koiralle. Saisi Nala ja Jedi mukavan joululahjan. :) Iso kiitos kaikille, jotka meidän neitiä jaksaa äänestää/on äänestänyt!

*   *   *

Tokoilua on jatkettu molempien koirien kanssa kerran viikossa ohjatuissa ryhmissä ja kotonakin säännöllisen epäsäännöllisesti, kun on muistettu/ehditty. Jedin kanssa olikin nyt viime torstaina viimeinen ohjattu tokokerta tälle vuodelle. Kurssi jatkuu "joululoman" jälkeen tammikuun puolivälin tienoilla, ja siihen asti koitetaan saada edistystä aikaan kotioloissa.

Tällä hetkellä panostetaan Jedin kanssa pääasiassa perusasennon, seuraamisen, liikkeestä seisomaan jäämisen ja maahanmenon opetteluun. Seuraaminen on minusta ihan hyvällä mallilla. Tai sanotaanko, että silloin kun hommat onnistuu (vire ja keskittyminen on kohdillaan jne.), niin Jedin seuraaminen on minusta tosi mukavan näköistä. Tietenkään kovin pitkiä matkoja ei olla vielä otettu, mutta semmoisia 5-15 askeleen pätkiä pääasiassa.

Seuraavaksi pitäisi sitten keksiä, että miten saan Jedin istumaan perusasentoon, kun liike loppuu. Jedi kyllä saattaa oma-aloitteisesti istahtaa melko nopeastikin kun pysädyn, mutta perusasentoa se ei kyllä muistuta pätkääkään, kun koira yleensä ehtii pyörähtää istumaan joko meikäläisen eteen tai ainakin poikittain. :D

Perusasentoon tulo ei muutenkaan suju vielä aivan ongelmitta, vaan Jedi tarvitsee vielä tosi paljon kädellä/namilla ohjausta. Se kyllä selvästi on hoksannut idean, että kun alan tehdä kädellä kaarta taaksepäin, niin kannattaa seurata sitä (pomppii välillä..) ja pyörähtää sivulle istumaan. Välillä kyllä istuu liian kauas tai poikittaa, mutta välistä taas tekee myös tosi tiiviitä ja suoria perusasentoja - jopa niin tiiviitä, että seisoo meikäläisen vasemman jalan varpailla. Liikkeeseen vaikuttaa nähtävästi tosi paljon se, miten avustan kädellä/makupalalla.

Mutta sitten, jos yritän ruveta häivyttämään kädellä avustamista, niin Jedi ei usein hoksaa ollenkaan, mitä sen pitäisi tehdä.. Tai ehkä hoksaakin, mutta ehkä se ei vaan halua ruveta tekemään mitään, ennen kuin saa makupalan siihen kuonon eteen (eli näkee, että mulla todella on palkinto tarjolla)..? Jes, siinä tapauksessa olen opettanut koirani tekemään hommia makupalalle. Mutta toivotaan nyt, että ehkä Jedi ei vaan vielä ole kunnolla sisäistänyt tuota sivu-käskyä. Ainakin siltä se välistä tuntuu, kun Jedi ei yritäkään tarjota perusasentoa, vaan saattaa ruveta vinkumaan ja tekemään jotain ihan muuta..

Liikkeestä seisomaan jäämistä ollaan harjoiteltu lelun kanssa, jotta saataisiin siitä nopea ja "innokas". Jedi hoksasikin pysähtymisen idean varsin nopeasti, kun minä ja lelukin pysähdytään. Nyt sitten vain koitetaan pikkuhiljaa siirtyä tilanteeseen, että Jedi pysähtyisi käskystä myös silloin, kun lelu on piilossa jne.

Maahanmeno - ja siellä makuuasennossa pysyminen - on meillä tällä hetkellä se liike, joka eniten aiheuttaa päänvaivaa ja meikäläiselle harmaita hiuksia. Minä en olis ikinä uskonut, että koiralle voi olla näin vaikea opettaa semmoinen perusasia kuin makuuasennossa oleminen!

Noh, ollaan me oikeasti jonkin verran edistyttykin alkuajoista. Nykyään Jedi sentään suunnilleen tietää, mitä sen kannattaisi tehdä maahan-käskyn (käsimerkkiin yhdistettynä) kuullessaan, mutta kun ei voi pieni koira malttaa pysyä siellä makuulla..Se on oikeasti jo aika koomisen näköistä, kun Jedi menee makuulle ja melkein samantien kyynärpäät alkaa kohota hitaasti ylös lattiasta. Niinkuin Jedi ja lattia hylkisivät toisiaan samaan tapaan kuin kaksi saman napaista magneettia.. :'D

Jos Jedillä on lattiantasolla joku kiintopiste mitä katsoa, niin silloin se yleensä pysyy paremmin kunnolla makuulla. Esim. jos vien ruokakupin parin metrin päähän ja tulen sitten Jedin viereen seisomaan ja käsken sen maahan, niin se yleensä menee makuulle hyvin ja myös pysyy siellä (katsoen välillä ruokakuppia ja välillä minua), kunnes annan sille luvan mennä syömään. Mutta jos lattialla ei ole ruokaa, niin silloin Jedi ei kunnolla malta mennä makuulle jos minä seison, vaan jää semmoiseen puoli-istuvaan asentoon (jos sen sijaan olen kyykyssä/polvillaan lattialla, niin silloin homma toimii vähän paremmin). Ulkona mulla ei ole vielä mitään mahiksia saada Jediä menemään makuulle - ei ainakaan jos on yhtään kylmää/kosteaa.

Saapa nähdä, kuinka pitkään saadaan tahkota tämän maahanmenon kanssa, ennen kuin voidaan harkitakaan jotain tokon alokasluokkaan (tai edes möllikisoihin) osallistumista.. x) Ei sillä, että me muutenkaan oltaisiin vielä pitkiin aikoihin valmiita kisoihin, mutta kun muut tokojutut Jedi tuntuu kuitenkin sisäistävän paljon tuota maahanmenoa paremmin, että voi olla, että meidän kisaaminen jossain vaiheessa sitten lykkääntyy tämän yhden liikkeen vuoksi. Jos ei sitten satuta saamaan aikaiseksi jotain läpimurtoa. :D

*   *   *

Nalan kanssa treenaillaan tällä hetkellä eniten perusasentoa, seuraamista, paikallamakuuta ja liikkeestä maahanmenoa. Perusasennon idean Nala on minusta hoksannut jo varsin hyvin. Käsiavustusta tarvitaan koko ajan vähemmän ja vähemmän (pääsääntöisesti enää silloin, kun ollaan jossain uudessa paikassa tai ympärillä on paljon häiriötekijöitä).

Se, mikä mulle on tullut positiivisena yllätyksenä, on, että Nala on jopa itse ruvennut korjaamaan perusasentoaan! Siis jos se hoksaa tulleensa esim. hieman liian eteen tai vinoon, niin se koittaa peruuttamalla tulla oikeaan kohtaan, usein vieläpä varsin onnistuneesti. Ja minä kun olen luullut, että Nala ei ikimaailmassa alkaisi oma-aloitteisesti korjailla liikkeitään, kun se ei yleensä ole kovin "yritteliäs", vaan luovuttaa suht helposti, jos ei heti saa palkkiota kun tekee jotain vähän sinnepäin.

Vauhtia Nalan perusasentoon tulemiseen kaipaisin vielä hieman lisää. Nala kun on vähän semmoinen, että se tekee kyllä, mutta rauhallisesti. Sitten, kun perusasento alkaa olla vielä vähän varmempi (Nala tulee lähes joka kerta suoraan oikealle paikalle ilman, että joutuu korjaamaan liikettä), koitan hakea työskentelyyn vauhtia lelujen avulla. Tai sanotaanko, että lumipallojen ja keppien avulla. :D Nala kun ei leluista treeneissä kiinnostu, joten vauhdin hakeminen pitää ainakin toistaiseksi jättää varsinaisten treenien ulkopuolelle.

Ja sama pätee seuraamisen harjoitteluunkin. Treeneissä koitan makupalojen avulla saada opetettua Nalalle lähinnä oikeaa seuraamispaikkaa ja katsekontaktia, ja "tekemisen meininkiä" haetaan sitten ohjattujen treenien ulkopuolella (sitä kun ei aina pelkillä nameilla ja iloisella äänensävyllä saa Nalaan valettua).

Liikkeestä maahanmeno on sujunut Nalan kanssa toistaiseksi yllättävän hyvin, kun ollaan harjoiteltu sitä ulkona keppi- tai lumipallopalkalla. Viime kerralla saatiin tehtyä semmoinen harjoitus, jossa ensin pyysin Nalan perusasentoon ja houkuttelin sen sitten "seuraamaan" (kontaktikävelyä). Maahan-käskyyn Nala reagoi aika lailla välittömästi, jonka jälkeen jatkoin itse vielä matkaa muutaman metrin, käännyin Nalaa kohti, seisoin pari sekuntia paikallaan, kävelin Nalan viereen seisomaan ja pyysin sen istumaan (eli perusasentoon). Tämän jälkeen vapautus ja palkkaus kepillä. Ja oli vielä toinen koira häiriötekijänä siinä lähettyvillä! Tai en tiedä, toimiko se tässä tapauksessa Nalalle lähinnä kimmokkeena työskennellä paremmin, ettei toinen koira vaan saisi sitä hänen keppiään, mutta joka tapauksessa.. Olin kyllä tosi ylpeä Nalasta! :)

Paikallamakuussa meillä tahtoo vielä välillä olla ongelmana, että Nala ei malta pysyä siellä makuulla kovin pitkiä aikoja, vaan nousee istumaan (varsinkin siinä vaiheessa, kun tulen sen lähelle), mutta harjoittelemalla ollaan saatu tuohonkin asiaan jo muutosta parempaan. Nalan kanssa ei olla pienestä asti älytty aina tehdä niin, että maahanmenosta on saanut nousta vasta luvan kanssa, joten sillä on siinä vielä vähän sisäistettävää. Onneksi paikallaolo on sille kuitenkin sinällään tuttu asia, eli nyt se pitää vaan saada opetettua Nalalle niin, että paikallaan on tarkoitus pysyä siinä asennossa, johon se on jätetty (eli ei saa nousta istumaan tms. kesken kaiken/ilman erillistä käskyä).

Nalan tokokurssia meillä on enää yksi kerta jäljellä, joten olen tässä nyt parhaillaan etsimässä uutta kurssia/ryhmää, jossa voitaisiin sitten treenaamista jatkaa, kun kerran on näin hyvin alkuun päästy. :)

*   *   *

Tässäpä vielä lopuksi vähän "kuvasaastetta" meidän viime viikon mettälenkiltä ja lauantain koirapuistoilusta. Kuten kuvista näkyy, ollaan saatu vihdoin ja viimein tänne vähän luntakin! Toivottavasti kelit pysyy nyt sen verran pakkasen puolella, ettei nuo sula enää pois.. :)

Jedi kohta 7kk


Kaverikuva


Vauhtia piisaa!


Jedi esittelee Pepsodent-hymyään Masa-pemulle..

Lisää koirapuistokuvia löytyy täältä.